Mealprepping
10
Sanana mealprepping taitaa olla tunnettu käsite fitnesspiireissä. Kuulostaa hienolta ja ammattimaiselta vaan on itseasiassa hyvinkin tylsää ja arkista. Itselleni tällainen aterioiden preppaus on ollut arkipäivää vuosikaudet mutta viimeistään lasten myötä olen huomannut olevani lähes hukassa, jos ruoka ei ole lämmitystä vaille valmiina arkipäivisin.
Yrttilihapullat tomaattikastikkeessa sekä riisipastaa
Arki on usein kiireistä ja ylimääräisille asioille, kuten ruoanlaitto, ei tavallisessa elämässä aina tunnu löytyvän aikaa. Jos joskus tosiaan on käynyt niin ettei ruokaa ole ollut valmiiksi saatavilla/lämmitettävissä niin herkästi on tullut sorruttua hutiostoihin/ hutiruokiin. Uskon että näin on monen kohdalla: Sitä kaikkea muuta, kuin terveellistä, on vain niin paljon ja helposti tarjolla.
Ohralla ja jauhelihalla täytetyt kesäkurpitsat
Itse valmistan seuraavan viikon ruoat pääsääntöisesti sunnuntaisin, jolloin keittiössä tuleekin vietettyä useampi tunti. Jos puhutaan esimerkiksi laihduttamisesta, joka nyt on lähellä sydäntäni kaikinpuolin, niin tämänkaltainen ennakoiminen on yksi avaintekijöistä onnistumisesta puhuttaessa. Toisekseen, minusta tämä kaikki säästää loppupeleissä melkoisesti aikaa vaikka yhtenä päivänä useampi hetki keittiössä uhrautuukin. Väitän silti että esimerkiksi kahdessa tunnissa valmistettuihin aterioihin (neljä tai enemmän) kului tuossa hetkessä vähemmän minuutteja kuin olisi mennyt kaikkien valmistamiseen erikseen. Tämä vapauttaa jälleen hieman sitä ruuhkavuosien kallisarvoista aikaa niille tärkeimmille (perheelle, ystäville tai miksei vaikka ihan vain itselle).
Värikäs broileriwok
Valmistatteko te muutkin ruokanne kerran viikossa? Vai mahdollisesti (lähes) päivittäin? Miksi koette että se toimii kohdallanne?
Täälä mealpreppailija. Yksinhän minä asun, että ois aikaa vaikka tehä joka ateria erikseenkin ja alkuun teinkin, koska ”minä haluan tuoretta ruokaa”, mutta tässä ku on treenaillu tavotteellisesti jo pidempään niin on tärkeetä syödä oikein ja helpointahan se on, ku on ruoka kaapissa valmiina lämmitystä vaille. Saliltakin, kun tulee niin ei hermo kestä, jos ruoan valmistukseen tuhraantuu liikaa aikaa. Ja tosiaan säästää aikaa muilta päiviltä ja sitä jatkuvaa keittiön siivoamista, ku ottaa valmiiksi punnitun minigrippussillisen ruokaa ja nakkaa mikroon ja valmiiksi tehtyä salaattia muovirasiasta kylkeen nii avot!
Ja todellakin se on ehdottomasti avain onnistuneeseen painon pudotukseen ja kaikkeen muuhunkin, kun tavoitteena on saavuttaa jotain tiettyä. Koska on vaan niin helppoa nälkä hermo kiristyksessä tempasta joku sokeripullamössösämpylä kainaloon lähimmältä kiskalta ja ampua naamaan, jos ei oo oikea ruoka valmiina käden ulottuvilla. Harjotteluahan tuo vaatii, mutta siihen ku tottuu..siis preppailuun, niin se sujuu ihan sen kummempia ajattelematta eikä se tunnu millään tavalla vaivalloiselta. 🙂
Täällä myös. Kaksi lasta, kolmivuorotyö ja kokkaustaidoton mies. Teen aina yleensä kolmen päivän ruoat kerralla, joista yksi on keitto. Usein ruoat riittää ainakin torstaihin ja viikonlopulla en stressaa syömisistä niin paljon. Helpottaa elämää, vaikka ruoka ei aina ihan superfreesiä ole ;).
Samaa mieltä, ja kolmantena päivänä ne keitetyt perunat maistuvt sitä paitsi herkullislta paistettuna 😉
Etukäteen kokkailu on kyllä huippujärkevää, varsinkin jos on noin suunnitelmallinen että pystyy hoitamaan sunnuntaina koko arjen ruuat!
Laitan ruokaa n. joka kolmas päivä, ja sekin helpottaa tosi paljon. Kun kerran ryhtyy niin samalla pilkkoo sitten ison määrän kasviksia jne. Eikä tule sitten kauheaa nälkäkiukkua ja repsahduksia kun on ruokaa jääkaapissa.
Pientä stressiä se joskus aiheuttaa, kun yrittää keksiä vaihtelua kasviksiin ja mausteisiin, ja kun miettii että ehtiikö varmasti syödä pois ennen kuin kesäkurpitsat on liejuisia ja proteiini homeessa…
Moikka,
täällä vähän eriävä mielipide 🙂 Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä kun tehdään viikon ruoat valmiiksi pakkaseen tms. minigrip-pusseihin. Itse kun tulen salilta saatan paistaa jauhelihan/kanan ja laittaa pastan/riisin kiehumaan. Sekaan vähän pakastevihanneksia tai kylkeen salaattia. Aikaa menee 10-15 minuuttia. Kun on syönyt niin ylijäävästä määrästä on helppo ottaa eväät seuraavaksi päiväksi töihin. Ja vielä nopeampaa on jos edellisenä iltana paistettua jauhelihaa jääkaapissa valmiina, ei tarvitse siis kun keittää pastat. Näin saa koko viikon tuoretta ruokaa eikä tarvitse käyttää montaa tuntia preppailuun. Ite en myöskään koskaan voisi syödä mitään minigrip-pussista, jostais syystä tuo ruoan pussittaminen on mielestäni etovaa..
Tosin, itse tykkään syödä aika perusruokaa enkä jaksa hirveästi mitään keittiössä hifistellä. Jos villiksi heittäydyn niin saatan bataattiranskiksiakin tehdä, mutta arkena usein ihan perus kana/jauheliha/riisi/pasta-linjalla mennään.
Monipuolinen kasvislisuke ja eri proteiinien käyttö viekin enemmän aikaa kuin jauhis-pasta-setti 🙂 Se 30-45min pesemisen, pilkkomisen ja kypsymisen kanssa voi olla jo liikaa, kun on kiire ja nälkäiset lapsetkin vaatii palvelua.
Kavsiten kokkaaminen on yllättävän työlästä ja aikaavievää mutta palkitsevaa. Tällekin viikolle valmistin muunmuassa uunispaahdettuja kasviksia sekä bataattia. ja viikonloppuna herkuteltiin itsetehdyillä lphkoperunoilla 😛 Lapset tosin söisivät vrmaan joka päivä makaronia ja ketsuppia jos suinkin saisivat mutta yritän edes silloin tällöin tarjota muita makuelämyksiä
Eriövät mielipiteet ovat aina tervetulleita, koska eihän yksinkertaisesti oel yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. Ja mitä muuten noihin minigrip pusseihin tulee niin en minäkään pussita ruokiani, kuin harvoin. yleensä ne vievät pakasteessa tilaa isommissa rasioissa.
Jees, voi olla että itse tyydyn vähempään. Tuoreina vihanneksina toimii yleensä ihan perus tomaatti, kurkku, salaatti. Pakastevihannekset (kukka- ja parsakaalit, jne.) on myös hyviä. Mutta tietysti jos haluaa enemmän vaihtelua niin se on asia erikseen. Mulla toimii hyvin tämä 🙂
Pakasteesta tosiaan saa (onneksi) laadukkaasti ja monipuolisesti arkea nopeuttavia kasviksia 🙂