Hae
My Project Is Me

Kesäkuntoon 2015: Jännän äärellä

Moi,

En ole ihan varma mainitsinko koskaan kuinka paljon itse asiassa painankaan tällä hetkellä, tai siis siinä vaiheessa kun tämän pienimuotoisen dieetin aloitin. Käytän itse ihan suvereenisti sanaa dieetti sillä minulle se ei varsinaisesti tarkoita kuuria vaan ruokailutottumuksia, jotka tähtäävät vaatekoon pienenemiseen. Kyse on siis minun maailmassani huomattavasti laajemmasta käsitteestä kuin jokin kuuri.

Mitä painoon tulee niin kautta historian (jollei raskauksia huomioida) olen lakannut punnitsemasta itseäni 65-kiloisena. Tämä on myös jotakuinkin suurin lukema, johon olen koskaan itseäni päästänyt sillä siinä vaiheessa on aina alkanut se painonpudotusurakka. Kun tämänvuotinen pyristely alkoi, oli painoa enemmän ja se oli siihen päässyt ihan vain sillä, etten ollut vaa’alla käynyt sitten lokakuun alun. Tämän viikon alussa, kun tätä viimeisintä dieettiä on takana muutamat viikot, kävin vaa’an kautta ja tuo maaginen lukema näytti 65,1kg.

IMG_0447

En sinällään tuijota vaakaa mutta tiedän varsin hyvin että kehostani on myös pudotettavana niitä kiloja. Vaikka edelleen uskon (en halua käydä kehonkoostumusmittauksessa jotten turhaan pettyisi ja heittäisi sen vuoksi hanskoja tiskiin) että kropassani on osa kertyneestä painosta myös lihasta, niin jo ihan paljaalla silmällä näkee että löytyy sieltä sitä läskiäkin. Minulla ei ole mielessäni mitään vaakalukua, jota tavoittelisin vaan pelkästään sitä tiiviimpää kroppaa. Mutta jos painosta kuitenkin puhutaan, niin tiedostan varsin hyvin sen että kokoisellani ihmisellä tuon timmikroppaisen naisen paino alkaa vitosella sillä niin massiiviset nämä lihakseni eivät suinkaan ole. Seuraavalle vaakakerralle ollaankin päästy ensimmäisen haamurajan ohitse kun paino on takaisin alle 65-kilon.

IMG_0261

IMG_0456

Varsinaisia muutoksia ruokavaliooni en ole vielä tehnyt vaan olen tehnyt sen, mitä jokaisen meistä ehkä pitäisi: Vähentänyt herkuttelua. Minulla on ollut käytössä karkkipäivä, lauantai, joka kohdallani tarkoittaa vapaasyöntipäivää. Saan syödä mitä vain ja ainakin toistaiseksi olen välttynyt övereiltä. Lauantaita jaksaa odottaa kun sen tietää olevan tulossa.

En ole ollut muinakaan päivinä erityisen tiukka ja seuraava askel liittyykin tähän. Aion nimittäin vähentää napostelua, joka on jollain tapaa luikerrellut takaisin paheisiini. Jatkossa, jokainen syöntikerta on ateria ja se jos päätän ateriani olevan yksi leipäpala, on se minun omaa tyhmyyttäni. Sensijaan että lähes huomaamattani söisin sen leivän, niin rakennan sen ympärille kokonaisen aterian eli esimerkiksi leipä kaikilla herkuilla (kasvikset, leikkeleet yms), rahka-annos sekä kupillinen teetä. Aterian ei tarvitse tässä tapauksessa tarkoittaa lämmintä ruokaa vaan se voi olla yhtälailla aamu- tai välipala. Pointtina tässä on siis se että kun jotain tekee mieli niin alkaa usein olla se orastava nälkä ja tällä tavoin saadaan ennaltaehkäistyä nälän mukanaan tuomat ylilyönnit ja vähennettyä sitä turhaa syömistä. Plussana muuten vielä että hampaatkin tykkäävät kun happohyökkäyksiä tulee vähemmän päivän aikana. Uskon että tällä pienellä teolla saadaan hilattua päivittäinen syöty energiamäärä taas himpun verran alemmas ja painkäyrä laskemaan

IMG_0469

Oli muuten hyvää (ja sokerista) mutta kerrankos sitä

6 kommenttia

  1. -E- kirjoitti:

    Tuossa ihan mielenkiintoinen juttu johon itse törmäsin eilen http://www.haataja.eu/2014/05/18/herkkupaiva

    Itsellänikin on tarkoitus juurikin poistaa ylimääräisiä mielitekoja ja aion pyrkiä siihen syömälle enemmän oikeaa ruokaa. Erityisesti pyrin syömään aamupäivä painotteisesti, sillä yleensä treenaan myös aamusta ja kun on alla tukeva aamupala sekä lounas ja iltapäivällä vielä vatsa täynnä niin välttyy niiltä iltapäivän pettollisilta houkutuksilta ja kiljuvalta nälältä, silloin on helpompi syödä illalla kevyemmin.

    • jennie kirjoitti:

      Jälleen, kiitokset linkistä! Karkkipäivä vai karkki päivässä on aiheuttanut itselle ennenkin päänvaivaa mutta juuri nyt tuo karkkipäivä tuntuu toimivammalta ratkaisulta.

      Olisin tosiaan voinut ehkä lisätä tuohon omaan tekstiini tuon minkä sinä sanoitkin, että keskityn syömään sitä oikeaa ruokaa ehkä hivenen enemmän; Suurennan ehkä mahdollisesti vähän annoskokoa oikeilla aineilla, joka vaikuttanee varmasti positiivisesti niihin epämääräisiin napostelutarpeisiin.

  2. Danni kirjoitti:

    Minkä pituinen olet?

    • Mia kirjoitti:

      Ensimmäistä kertaa kommentoin vaikka luen blogiasi säännöllisesti, jo vuosia. Meillä on paljon yhteistä ja nyt mua huvitti tuo sun painolukema sillä itse painoin edellisellä punnituskerralla ihan saman verran 😉 Taidetaan olla suunnilleen yhtä pitkiäkin, veikkaisin. Lisäksi oma kroppani on malliltaan hyvin samanlainen kuin sinulla, minullakin on kaksi lasta, välillä olen tiukemmalla ruokavaliolla, välillä mennään löysemmin jne..yhteneväisyyksiä löytyy.
      Olen ollut ”jutta-dieetillä” useamman kerran mutta jotenkin tuo ylimääräinen rasva on mulla ihan hirmu tiukassa. Kuudessa viikossa sain viimekertaisella dieetilläni pois vain 3 kg. Toki senttejä lähti. Minullakin tuo tavoite olisi painaa jotain vitosella alkavaa mutta se tuntuu todella hankalalta. En ole valmis ihan valtavasti panostamaan omaan syömiseeni ja älyttömiin treenimääriin sillä mulle on tärkeää että on aikaa olla lasten ja perheen kanssa ja tehdä muitakin juttuja. Käyn salilla 2-3 krt viikossa ja pyrin treenaamaan tehokkaasti. Sen lisäksi teen 1,5-2 tunnin kävelylenkkejä 2-3 krt viikossa.
      Yritän nyt kovasti muuttaa ajattelutapaani ja jättää dieetit ja kilojen tuijottamiset pois ja todella muuttaa ruokavaliota sillä tavalla että se on viikolla terveellinen ja kevyempi ja sitten viikonloppuna voi ottaa rennommin ja pitää ihan sen kunnon herkkupäivän. Syön paljon rahkaa ja kasviksia mutta kuitenkin syön pääruuilla samaa ruokaa lasten kanssa, kotiruokaa. Jospa tällainen ”normaalimpi” lähestyminen ruokailuun toisi pitemmällä aikavälillä sen pienen kevennyksen painoon ja ainakin hyvän olon. Pitäisi oppia olemaan tyytyväinen terveeseen ja hyvinvoivaan itseen eikä tavoitella tiettyä vaakalukemaa, näin ajattelen, mutta ei se aina ole helppoa 😉
      Muuten, minulla on melko leveät hartiat ja treenin myötä niistä on tullut vieläkin muodokkaammat. Sinulla on kuvien perusteella melko samanlaiset. Mistä löydät kivoja paitoja? Itse koen hankalaksi löytää hienompia paitoja tai esim paitapuseroita kun yläkropassa on enemmän volyymia.

      • jennie kirjoitti:

        heh, kuulostaa tosiaan melko identtiseltä 😀 Tosin oma hartialinjani ei ole ongelmallisen leveä. Toistaiseksi siis selviän vielä varsin hyvin ilman kikkailuja mutta asiasta oli mun mielestä aikanaan tuolla keskustelufoorumilla jotain puhetta. Taisivat siellä nämä enemmän sporttiset mimmit omia vinkkejään kertoakin, ihan vaatemerkeistä lähtien mutten itse tosiaan enää yhtään muista aiheesta sen tarkemmin.

    • jennie kirjoitti:

      @danni: tähän asti olen kuvitellut että 162 mutta totuus taitaa olla vähän vähemmän. Sanotaan siis vaikka että 161cm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.