Hae
My Project Is Me

Teknisiä ongelmia

Moikka,

Minulla ei mitään muuta erityistä ol kerrottavan kuin että pääsen tutustumaan elämään ilman tietokonetta. Jälleen. Kotona ei siis ole toimivaa konetta tällä hetkellä lainkaan sillä läppärimme vain yksinkertaisesti ei uudelleen käynnistämisen jälken tahtonut lähteä toimimaan. Noh, toivottavasti saadaan toimintaan mahdollisimman pian.

7 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Moikka! Olen aloittanut jonkin aikaa sitten lukemaan sun blogia ihan ensimmäisistä kirjoituksista lähtien ja se on vielä keskenkin hiukan. Olen todella äimistynyt tuloksistasi, wau näytät todella hyvältä : ) Olen itse kamppaillut lievän ylipainon kanssa, no.. monia vuosia. Olen aika nuori nainenkin kaikenlisäksi ja tulevaisuudessa tarvitsen niin hyvää henkistä,mutta myös fyysistä jaksamista tulevassa työssä (johon opiskelen) ja muutenkin jaksamiseen. Kiitos innoituksesta! Tämä blogi on avannut silmäni, en voi vain tuudittautua ajatuksiin,että tämä olisi jollain tapaa hyvä,että makaan sohvalla ja kuittaan sen sillä,etten ole oikein liikkumisihmisiä. Minun kuntoiluni on aina päättyneet, no huonosti. Olen yrittänyt liikkua ja hiukan aikaa onnistunut,kunnes se ei ole tuottanut sitä mitä olen halunnut ja olen sen lopettanut.Haluan voida hyvin ja tuoda liikkumisen elämääni, lakata keksimästä tekosyitä ja oikeasti toimia, sillä se on minulla toiminutkin, pisimmillään puoli vuotta! Mutta retkahduksien jälkeen on vaan niin vaikeaa kerätä itseään takaisin. Miten onnistuit siinä? Kyllä se halu voida paremmin ja näyttää paremmalta, on syitä, miksi jatkaa kaikesta huolimatta,mutta siinä vaiheessa tunnen aina itseni niin epäonnistuneeksi,että lohduttaudun.. taas vaihteeksi epäterveellisiin ruokiin.Minua kiusattiin nuorempana,monestakin syystä.Olin outo ja erilainen. Jokin mussa muuttus ja sellainen palava halu olla silti se outo minä, katosi moniksi vuosiksi. On vaikeaa korjata niitä vahinkoja mitä ne sanomiset aiheutti. Mutta haluan yrittää. Olen loputtoman optimistinen joissakin asioissa ja nousen ylös, vaikka kaatuisin kuinka monta kertaa.Tässä asiassa on vain käsiteltävä niin monia asioita. Kipeitäkin asioita. Joten kiitos siitä,että luot valoa pimeyteen. Ei ollut tarkoitus avautua sen suuremmin,mutta jollain tavalla mun teki mieli,kun on seurannut sun blogia ja jollain tavalla ehkä oppinut ajattelemaan,että ehkä minäkin voisin ja pystyisin.Olen kuitenkin köyhä opiskelija ja katsoessanikin salien hintoja,meinaan pyörtyä. Myös lähteminen ryhmäliikuntatunneille on vaikeaa,koska salit on mutkistanut jäsenyyksiäkin niin paljon,että saan päänsäryn niitä lukiessani. Kuitenkin mieleeni heräsi ajatus, jonka itseasiassa luin täältä.Kuinka hyviä ne dvd:t oli sinun projektissa? Auttoivatko ne sua? Olen ajatellut itsekkin kokeilla, sillä tarvitsen jonkun ihmisen pölisemään ja näyttämään mulle ne liikkeet 😀 koska muuten siitä ei tule yhtään mitään,mutta ehkä se on jollain tavalla parempi tehdä kotona, mihin aikaan ja paikkaan tahansa itse haluaakin. Varsinkin kun koulu vie hyvin paljon aikaa,eikä ole aikaa tai jaksamistakaan lähteä uudestaan busseilla ryhmäliikuntatunneille.Entä mitä dvd:itä suosittelet ? Jillian Micheals oli ainakin yksi 🙂 Sekavaakin sekavempi viesti on nyt kirjoitettu.-I’m not a Girl not Yet A Woman

    • jennie kirjoitti:

      Suunnattomasti kiitos rohkeasta viestistäsi ja omasta esimerkistäsi aloittaa uusi vaihe elämässä. Jokaisella meistä on varmasti haasteita mutta minkään ei tarvitse olla mahdotonta, ellei itse niin halua! Se mikä noissa JM:n dvdisssä oli parasta niin kesto, 20min. löytyy aina jostain välistä. Lisäksihän kävelin paljon. Ruokavalion merkitystä ei middään nimessö pidä vheksyä vaan suhteessa, sen merkitys on painoa pudottaessa suurempi kuin liikunnan. Tsemppiä hurjan, hurjan paljon!

  2. Anonymous kirjoitti:

    Hei! Sitten kun teillä on taas kone toiminnassa ja vain ehdit ja kun tässä nyt aika menee eteenpäin niin ois kivaa jos tekisit sellasen postauksen, kun liikunta ja raskaus! Ois kivaa saada tietää mitä kaikkea voi salilla ja muuten treenata raskauden eri vaiheissa… 🙂 itse en ole raskaana eikä ole lapsia vielä ollenkaan, mutta syksyllä on alkanut jo vauva haaveet kiertelemään ajatuksissani ja olen kova treenailemaan niin mietin sitten että mitäs sitten kun tulevaisuudessa joskus olenkin raskaana..mitä saan tehdä ja mitä en? 🙂 Kiitos jo etukätee!* Jonssu

    • jennie kirjoitti:

      Tämä on ihan mahtava idea! Tänään juuri pyysin erästä asiantuntijaystävää katsomaan konetta joten toivotaan että saataisin näin helposti kuntoon. Jos ei niin sitten täytyy viedä johkin oikeaan huoltoon..

    • Anonymous kirjoitti:

      Minuakin kiinnostaa aihe. En myöskään ole raskaana, enkä varmaan ihan heti tule olemaankaan. Mutta ensimmäistä kertaa olen havahtunut haaveeseen vauvasta 🙂 Ei vielä ehkä vauvakuumetta, mutta lämpöä ainakin 😀 Ilokseni huomaan miehinikin virnistelevan vastaantuleville vauvoille. Ehkä siis joku päivä vielä. Aihe kuitenkin kiinnostaa, sillä olen aktiivinen liikkumaan ja mielessä pyörii kysymys kuinka vartalolle käy raskauden myötä ja voiko siitä selvitä lösähtämättä ja etenkin onko se vaikeaa.-E-

    • Anonymous kirjoitti:

      Innolla odottelen tulevia postauksia 🙂 ! Ja en minäkään ehkä tule olemaan vielä hetkeen raskaana (tai mistä tiiän 😉 ) Mutta, kuitenkin asia on aina pyörinyt mielessä.* Jonssu

  3. Anonymous kirjoitti:

    Hö ! Joka päivä tulen täällä käymään…pettyäkseni kun mitään ei edelleenkään kuulu 😉 olenkohan vähän riippuvainen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.