Hae
My Project Is Me

Kauneuden kilohinta

Moikka,

Uskoisin että monelle osasyy kilojen karistamiseksi on tyytymättömyys peilikuvaan. Toiselle tämä voi olla se ainoa syy aloittaa elämäntapamuutosprojekti eikä se tee tavoitteesta yhtään sen vähäpätöisempää kuin terveydelliset tai muutkaan syyt. Omalta kohdaltani voin rehellisesti tässä vaiheessa paljastaa että kyllä ne ihan ensimmäiset aloitussyyt löytyivät tyytymättömyydestä omaan vartaloon ja tietynlaiseen itseinhoon omaa peilikuvaa katsoessa.

Mielessäni ajattelin tuolloin myös että hoikempi olemus toisi omalla tavallaan onnellisuutta ja ratkaisisi monia muitakin asioita. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ajattelin karisevien kilojen tuovan mukanaan jollain tapaa paremman elämän. Projekti käynnistyi ja kiloja alkoi kadota. Muistan äärettömän hyvin tuolta ajalta erittäin onnellisia ja energisiä hetkiä.

Viime kesänä kun olin jo hyvän tovin matkaani edennyt ja aikapaljon kroppaani työstänyt esitin itselleni kysymyksen ”Toivatko karistetut kilot mukanaan sen, mitä olin kuvitellut? Olenko nyt onnellisempi? Olenko nyt kauniimpi? Onko elämänlaatuni jollain tapaa parempi?”.  Mitä luulette että vastasin?

Vastasin että kyllä, tämä muutos on tuonut mukanaan kaiken sen mitä toivoin ja kuvittelin. Vastaus ei kuitenkaan ollut niin helppo ja yksinkertainen kuin voisi kuvitella. Loppujen lopuksi tässä onnellisuudessa ei oikeastaan ollut kyse peilikuvasta tai vaakalukemista. Onnellisuuden salaisuus oli, ja on edelleen, se tyytyväisyys tehtyyn työhön. Palkinto (kiinteä kroppa) on oikein hyvä sekin mutta ne muutokset, joita matkan aikana oppi tekemään ovat loppujen lopuksi se salaisuus. Terveellisimpien elämäntapojen tuoma energisyys heijastui sisältä ulospäin onnellisuutena ja näinollen minun oli kysymykseen vastattava ”kyllä”.

Vaikka siis ei tavoittelisikaan valtavia muodonmuutoksia itsensä suhteen niin on hyvä muistaa että paremmilla valinnoilla on huomatttavasti pidempiaikaisiakin seurauksia kuin vain se hetki. On hyvä elää kuitenkin päivä kerrallaan sillä mukaan muutokseen mahtuu varmasti niin niitä parempia kuin hieman heikompiakin päiviä. Jokainen, joka on tätä blogia lukenut tietää että näin oli myös omalla kohdallani. Omalle peilikuvalleen on myös hirmuisen helppo sokeutua ja itseltään voi vaatia aivan mahdottomia. Ehkä tämän vuoksi on hyvä toisinaan pysähtyä miettimään että missä nyt mennään ja mihin ollaan menossa.

16 kommenttia

  1. Elina kirjoitti:

    Katsoin noita kuvia ja sitä muutosta minkä oot kokenut. Saat olla niin ylpeä että oot päässytä tähän pisteeseen. Kun kelaat taaksepäin sitä elämää ja mietit sitä, mikä toi sut tähän. Päivä kerrallaan eläminen ja ne päätökset, jotka tuntúi sillä hetkellä ehkä pieniltä. Mut ne päätökset muuttui loppujen lopuksi järisyttävän merkityksellisiksi, koska teit niitä joka päivä.Ajatella, että joka päivä arjessa meidän ihmisten eteen tuodaan kasoittain vaihtiehtoja. On meistä kiinni minkä vaihtoehdon valitsemme. Se vaikuttaa meidän tulevaisuuteen. Jos nyt puhun terveellisistä elämäntavoista. Sulla on henkisesti ja fyysisesti hyvä olla, sä oot kaunis ja saat tuntea niin. 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Näin uudelleen luettuna ihme että tuosta tekstistä sai sitten mitään tolkkua 😀 Hyvin sieltä kuitenkin sait nostettua sen olennaisen esiin.

  2. Fibula kirjoitti:

    Niinhän sitä sanotaan, että ei laihuus tuo onnellisuutta, ja kai se osittain niin onkin: ei esim. parisuhdeongelmat yms. helpotu ulkonäön myötä. MUTTA jos ongelma on se, että joka aamu peiliin katsoessa kokee tyytymättömyyttä ja alemmuudentuntoa ja huonoa itsetuntoa, niin kyllä se vaan onnellisuutta tuo, kun paino tippuu. Itselläni kävi juuri näin, en ajatellut että kaikki ongelmat ratkeaisivat kuin taikaiskusta paremman ulkonäön myötä, mutta nyt kun olen onnistunut laihduttamaan ja vartaloni on aika timmi, niin olen äärettömän onnellinen. En ole ikinä ennen ollut täysin tyytyväinen kun katson peiliin, aina jokin on tökkinyt. Nyt voin aidosti olla tyytyväinen itseeni, se on niin vapauttava tunne, etten ikinä halua mennä takaisin siihen mitä olin (en siis ollut mikään kauhea läski, ylim. painoa oli n. 8 kg). On ihanaa kun ei enää tarvitse inhota itseään. :)Pinnallista ehkä, mutta kyllä se timmi kroppa onnellisuuttakin tuo.Tulipas pitkä vuodatus, nyt hiljenen. 😀

    • jennie kirjoitti:

      Aivan samoilla linjoilla olen kanssasi. Oikeastaan hieman inhotti myöntää tuolloin että kyllä se muutos omassa kropassa on tuonut sen verta paljon hyvää myös henkiselle puolelle. Onnittelut itsellesi yhtälailla, olen aina ollut sitä mieltä että sillä ei ole mitään väliä onko niitä ylimääräisiä kiloja kaksi vai kaksikymmentä, samalla lailla ne ärsyttävät ja yhtälailla niiden kadottamiseksi elämästään saa tehdä töitä.

  3. Elisa Vihanti kirjoitti:

    Itse alku matkalla kohti terveempää oloa ja parempaa kroppaa, juurikin kyseisen asia takia. Itseinho ja tyytymättömyys omaa vartaloa kohtaa, eli voin hyvin yhtyä sun ajatuksiin! Ei vaan laihtuminen, vaan oman kropan hyväksyminen ja hyvä olo tuo todella paljon onnellisuutta elämään! Osaa olla oma itsensä ja nauttii elämästä, eikä vain häpeile. Todella hieno teksi ja tämä toivottavasti monelle hyvänä esimerkkinä siitä miksi kannattaa pitää kehostaan huolta, ja sen mukana yleensä myös kiinnostus terveelliseen ruokavalioon tai ylipäätään terveelliseen elämään! Ihailen sua suuresti. 🙂 Kirjotat hyviä ajatuksia blogiisi, kiitos siitä. Luen mielenkiinnolla! 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Tämä ehkä tuli hieman sekavasti selitettynä mutta kiitos 🙂 Aina silloin tällöin tulee näitä ajatuksia pintaa syvemmältä ja välillä kuljetaan hyvinkin yksinkertaisissa puitteissa.

  4. Anonymous kirjoitti:

    Tää on niin inspiroivaa! Kiitos1

  5. Anonymous kirjoitti:

    Apuaa kerkeeköhän ennen kesää enään saada yhtään kamaa kropasta 🙁 haluaisin vielä ennen kesää pukea muutamat vaatteet, jotka ostin nyt niin päälle :/ pudotettavaa mulla on yli 15 kg

    • jennie kirjoitti:

      Kyllä sinä jotain kerkeät tekemään – oli se sitten 15kg tai jotain muuta. Omalta osaltani sanoisin että se että sen muutoksen aloittaa ja huomaa eron entiseen saa olon sen verta säteileväksi ja hyväksi että ei sillä oikeastaan ole merkitystä lähtikö kaikki kilot vai ei määräaikaan mennessä. Kesällä on sitäpaitsi aivan loistavat mahdollisuudet jatkaa hyvin alkanutta työtä kun tarjolla on tuoreita marjoja ja kasvisvalikoima on kaupassa mahtava. Nyt vain aloitat ja yllättyt iloisesti kesän alussa 🙂

  6. Annu kirjoitti:

    Aivan totta! ulkonäkösyyt voi totta tosiaan kuulostaa pinnalliselta, mutta jos päivittäin kokee huonoa oloa itsestään, ei sekään voi olla hyväksi. 🙂 sulla on mahtava tsemppiblogi, kiitos tästä! 🙂

  7. Anonymous kirjoitti:

    tosi kiva postaus! iteki tavoittelen sitä onnellisuutta ja olisi joskus edes tyytyväinen omaan peilikuvaan 🙂 kiitos!

  8. RouvaRaita kirjoitti:

    Kiitos mukavasta blogista! Täällä on tullut pitkään seurailtua. 🙂 Jospa sitä näiden inspiroimana jaksaisi joskus omatkin raskauskilot karistaa!

    • jennie kirjoitti:

      Aloitat sitten viimeistään syksyllä minun kanssa yhtäaikaa, tsemppi siinä vaiheessa ei varmasti ole pahitteeksi 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *