Hae
My Project Is Me

Maistuuko? Ajatuksia Alkoholista

En ole kovin paljon alkoholinkäytöstäni täällä blogissa asioita avannut – ja sille on syynsä.

Alkoholi tekee juhlan

Tänä viikonloppuna juhlittiin useampiakin festareita ja itse osallistuin muutaman vuoden tauon jälkeen noin 100m päässä kotioveltani järjestettäville Tikkurila festivaaleille. Torstain ja perjantain aikana kävin alueella pelkästään perheen kesken mutta lauantaina meitä oli isompikin porukka kasassa. Olen itseasiassa jo useampana vuotena vähän toivonut että pääsisin hyödyntämään läheistä asuinsijaintiamme festarietkojen järjestämiseksi ja nyt se vihdoin toteutui. Ehkä ensi vuonna uudestaan – ainakin senverta hauskaa oli allekirjoittaneella.

Juhliin kuuluu usein olennaisena osana alkoholi. Jo nuorena, tai ainakin minun nuoruudessani, sitä selvitettiin että kenellä tai missä on kämppä tyhjänä ja lähdettiin juhlimaan muutaman siideripullon kera. Täysi-ikäistyttyä viikonloppuihin kuului diskovalojen loiste ja drinskuttelu. Valmistuneille skoolataan ja rapujuhlissa snapsit ovat välttämättömyys. Melkein voisi karrikoiden sanoa että ei alkoholia – ei juhlia.

Festarit selvinpäin

Jossain vaiheessa eilistä festari- iltaa tuli puheeksi alkoholi ja osa seurueesta oli silmittömästi hämmästynyt kuullessaan etten ollut nauttinut päivän aikana tippaakaan alkoholia. Olin laulanut ja tanssinut hyvän musiikin, seuran ja tunnelman tahdissa jo monta keikkaa. Olin nauranut ja fiilistellyt muiden mukana aivan samalla tavalla mutta erona olivat tosiaan ne promillet veressä. Ja näin teen itseasiassa aika usein. Juomattomuuteni ei onneksi ole ongelma ystävillenikään, sillä he tietävät että olen hyvää bailuseuraa joko alkoholin kanssa tai ilman. Eikä minuakaan tietenkään haittaa olla ystävieni seurassa olivatpa he humalassa tai eivät, sillä he ovat aina ihan parhautta <3

Ja tämä on se syy miksi alkoholista tai sen käytöstä ei tässä blogissa paljon ole ollut luettavissa: käytän sitä niin harvoin. Harvoin ei kuitenkaan tarkoita “ei koskaan” ja on kertoja kun juon lasillisen tai kaksi mutta myös kertoja kun juon enemmän. Se mikä on kuitenkin sitten nuoruusvuosista muuttunut on että juominen ei ole enää humalahakuista eli jos nyyään humallun, se on seurausta juomisesta mutta ei juomisen tarkoitus.

Loppuun vielä haluan todeta että tarkoituksenani ei ole mitenkään asettaa itsäni erityiseen asemaan kehekään muuhun nähden.  Tämä lause siis mahdollisia väärinkäsityksiä korjaamaan. Alkoholi saa kuulua jokaisen täysi-ikäisen elämään ja tykkään todella itsekin nostaa maljan kun sille on syytä ja joskus jopa ilman mitään erityistä syytä. Kuten ylempänä kirjoitettu, voit törmätä minuun juhlinnan tuoksinassa joko selvinpäin tai humalatuneena – aivan kuten varmasti moneen muuhunkin ihmiseen.

Kurkkaa ihmeessä myös se tarina kun oli tullut otettua vähän enemmän tai vielä syväluotaavampi teksti omasta alkoholinkäytöstäni.

2 kommenttia

  1. raimo hee kirjoitti:

    Olen koko elämäni miettinyt, mikä alkoholissa oikeasti ihmisiä kiehtoo. Minua siinä nimittäin ei kiehdo mikään. Minulla ei ole asian suhteen mitään ideologiaa, ainoastaan näkemys, että alkoholipitoiset juomat ovat surkean makuisia ja niistä saa vain typerän olon, joka ei tunnu mukavalta.

    Mutta ilmeisesti meitä ihmisiä on kolmea tyyppiä; ne joille maistuu todella hyvin, ne joille maistuu silloin tällöin ja ne joille ei oikeasti maistu lainkaan. Muistelen jonkin genettisen seikan ohjaavan asiaa. Eli aina täytyy olla olemassa ääripäitä, jotta kaikki ei olisi tasapäistä. Ainoa asia joka ottaa toisinaan päähän on vastailla kysymyksiin: miksi sä et juo? En minäkään kysy heiltä, Hei, miksi te juotte?

    • myprojectisme kirjoitti:

      Tuo on niin totta mitä lopussa kirjoitat että useammin kyseenalaistetaan se miksi joku ei juo, kuin se miksi joku vastaavasti juo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *