Hae
My Project Is Me

Terveyden mittarit

Moi,

Henkilön terveyttä kuvastaakseen on kehitetty huimasti erilaisia mittareita jotka toki antavat vertailuarvoista tietoa mutta eivät yksinään kerro kaikkea.  Erilaiset mittarithan mahdollistavat kehityksen numeerisen seurannan sekä mahdollistavat vertailun. Riippuen omista tavoitteista niin tietyn mittarin tärkeyttä voidaan painottaa mutta varsinaisesti yksi ei ole toistaan parempi. Käyn seuraavassa läpi niitä yleisimpiä.

Paino ja BMI

Kuva täältä

Jokainen painonpudottaja on mitä todennäköisimmin tietoinen omasta painostaan. Paino on ehkä kaikkein yleisin, ja ehkä jopa se ensimmäinen, mittari. Paino ei kuitenkaan kerro  totuutta kehomme hyvinvoinnista sillä lihas painaa enemmän kuin läski ja näinollen kahdella samanpainoisella ihmisellä saattaa olla hyvinkin erilainen ulkomuoto. Lisäksi niinsanottuun ihannepainoonhan vaikuttavat muunmuassa ikä ja pituus.

Suurinosa meistä on varmasti törmännyt myös bmi:hin, eli painoindeksiin. Painoindeksi suhteuttaa henkilön painon tämän pituuteen ja kertoo jo sinänsä enemmän kuin pelkkä vaakalukema. Painoindeksi ei kuitenkaan huomioi kehon koostumusta ja jälleen kerran lihas painaa enemmän kuin läski. Näinollen hyvin lihaksikas ihminen voi siis olla näiden perusmääritelmien mukaan ylipainoinen vain sen vuoksi että lihas painaa rasvaa enemmän. Totuushan on kuitenkin toinen.

Mittanauha, Rasvaprosentti ja Kehonkoostumus

Kuva täältä

 

Ihan yhtälailla kun vaaka niin mittanauha kuuluu varmasti niihin vakiovarusteisiin kun aletaan puhua painonpudotuksesta tai vartalonmuokkauksesta yleensä. Vaikka paino pysisi vakiona (tai jopa nousisi)  niin katoavat sentit kertovat totuutta muuttuvasta vartalosta; Kun rasvaa palaa niin myös senttejä katoaa.

Kehonkoostumuksesta puhuttaessa rasvaprosentti alkaa olla varmasti se kaikkein yleisin. Rasvaprosentti kertoo nimensä mukaisesti kehossa olevan rasvan osuuden. Moni on varmasti kuullut puhuttavan ns. laihoista läskeista, eli henkilöistä jotka ovat kooltaan pieniä mutta joiden rasvaprosentti on suuri. Vaikka ulkomuoto on hoikka ei se ole kiinteä ja rasva on korvannut myös lihaksen osuutta. Varsinaisilla kehonkoostumusmittariella (sekä toki vaa’oilla, joissa tämä ominaisuus on) voidaan mitata rasvan lisäksi myös nesteen ja lihaksiston suhteellinen osuus massasta.

Kunto (lihaskunto, hapenottokyky, liikkuvuus) ja Lääketieteelliset arvot

Kuva täältä

Jos puhutaan terveyden mittareista niin myös henkilön kuntotaso kertoo omaa totuuttaan. Kuntoa voidaan mitata tutkimalla lihaskuntoa, hapenottokykyä sekä liikkuvuutta. Tuloksen vertailuarvona käytetään suurta otosta oman ikäisiä ihmisiä, joiden sekaan mahtuu niin heikko- kuin huippukuntoisiakin. Näiden vertailuarvojen perusteella on laskettu keskimääräiset tulokset ja tasoluokitus tehty niiden pohjalta. Yleisesti voidaan kai todeta että kun henkilön kuntotaso on hyvä, on tämä jotakuinkin terve.

Lääketieteelliseen asiaan en paneudu sen enempää ihan vain oman tietämykseni (vai sanottaisiinko tietämättömyyteni) vuoksi. Erilaiset lääketieteelliset arvot (kuten kolesteroli, verensokeri yms) ovat kuitenkin terveyden mittareita siinä missä muutkin ja pienetkin hyvänlaatuiset muutokset näissä ovat merkitykseltään suuria. Näitä mittareita ei kuitenkaan tarvitse tuijottaa tai mitata niin kauan kun kaikki on kunnossa eikä riskiä sairaudelle ole.

En tosiaan ota kantaa siihen mikä mittari on hyvä ja mikä ei, sillä jokaisella on oma tehtävänsä. Näitä yhdistelemällä on kuitenkin mahdollista saada kattava kuva kehomme hyvinvoinnista ja terveydestä. Jos jotain siis opimme, niin ainakin sen että yksittäinen mittaustulos ei kerro kaikkea eikä siitä sinänsä kannata vetää yksittäisiä johtopäätöksiä. Olkoon tämä vaikka lohtuna niille, jotka syövät terveelliseti ja urheilevat mutta vaakalukema ei silti muutu.

5 kommenttia

  1. Kati kirjoitti:

    suuri kiitos tästä blogista! Olen saanut jonkintasoista motivaatiota tästä 🙂

  2. Riikka kirjoitti:

    Ihana blogi, olen lukenut kaikki tekstit 🙂 Tuo kolesteroli on muuten jokaisen ihan hyvä käydä kuitenkin joskus mittauttamassa, vaikka mitään oireita ei olisi. Saattaa olla pahastikin koholla ja olossa ei silti tunnu mitään erikoista. Erityisesti tietysti silloin jos suvussa on paljon kohonnutta kolesterolia, mutta kannattaahan se muutenkin 🙂 Itsellä on nyt salilla ongelma löytää liike joka ottaisi tehokkaasti vinoihin vatsalihaksiin. Onko vinkkejä? 🙂

    • jennie kirjoitti:

      Sinähän olet ahkeroinut 🙂 Ja kiitos paljon kommentistasi niin blogin puolesta kuin tuon kolesterolin mittaamisen puolesta – kuten sanottu niin en itse asiaan ihan hirveänä ole perehtynyt. Jäin miettimään noita vinoja vatsalihaksia ja sitä että ainakin taljassa luulisi saavan mukavasti vastusta lisää kiertoliikkeisiin ja sitten on toki nämä kaikki sivulankut ja siitä dipit (jaa, kutsutaankohan niitä edes noin mutta siis sivulankusta ylösnostoa ääriasentoon ja alas) ja eikait kukaan kiellä vanhaan tyyliinkään treenaamasta kylkitaivutuksia painon kanssa. No mutta siis tuota ylätaljan kanssa vatsojen tekoa on kaikinpuolin tunnuttu kehuvan kaikkialla mutta omia kokemuksia ei kyllä vielä ole. ps. tapasi kirjoittaa blogiasi on ihan mahtava 😀

  3. Riikka kirjoitti:

    Kiitos, ilmeisesti kuuluit niihin jotka osasivat ottaa huumorilla 😀 Jos kauhean vakavasti lähtee nuita tekstejä lukemaan niin loukkaantuminenhan siitä taitaa seurata. Hmm, voisin kyllä kokeilla taljalla. Jotenkin kauhean hankala saada tuohon lihasryhmään ”uppoamaan” liikkeet kunnolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.