Hae
My Project Is Me

Kausiherkku

Moi,

En tiedä tuleeko muilla kausia kun jokin tietty kummallisuus koukuttaa (siis lähinnä ravinnossa) mutta minulla näin ainakin käy. Juuri nyt tämä kummallisuus ovat myslit.

Lisäilen maitorahkaani sokerittoman mehukeiton lisäksi leseitä sekä satunnaisesti jotain marjoja tai hedelmiä sekä mahdollisesti siemeniä tai pähkinöitä. Nyt viimeaikoina, olen lisäillyt aamuisin mehukeiton ja leseiden lisänä myös pienen määrän mysliä. Kaikki alkoi viattomasti tästä herkullisen kuuloisesta tuotteesta:

Kyseessä on siis Finaxin Qvinoa ja spelttimysli, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan vain maistuu hyvälle. Ravintoainejakauma on seuraavanlainen  


/100g
energiaa 350kcal
proteiini 11g
hiilarit 63g
sokerit 1,5g
rasva 3,5g
kuitu 11g

Vaikka energiaa siis olisikin, ovat ravintoarvot kohdillaan. Kuituja on kuitenkin yli 10% ja sokerin määrä melko vähäinen, eli ravintoainejakaumaltaan muistuttaa melkoisesti vaikka kaurapuuroa. Tähän asti kaikki oli hyvin, kunnes huomasin paketin kyljessä seuraavan kuvan

Olin myyty! Kaupassa viimeksi käydessäni mukaani tarttui paitsi tuo kaakaomysli niin myös hedelmillä ja kanelilla maustettu herkkupakkaus. Luonnollisesti näissä herkkuversioissa on enemmän kaloreita ja sokereita mutta niiden käyttö ei kuulukaan ihan joka päivään.

Ravintoainetaulukot herkkumysleille ovat seuraavat


kaakao
/100g
energiaa 360kcal
proteiini 8,5g
hiilarit 67g
sokerit 19g
rasva 5g
kuitu 8,2g

kaneli
/100g
energiaa 380kcal
proteiini 8,5g
hiilarit 64g
sokerit 11g
rasva 7g
kuitu 9,5g
Kuidun määrä siis väheni ja sokerin kasvoi melkoisesti. On tämä kuitenkin parempi herkku monellakin tapaa mitattuna kuin vaikkapa karkki tai suklaa. Jos oikein tahtoo nautiskella niin lisäämällä myslit vaikka jogurtin sekaan on tuloksena rahkaseosta huomattavasti makeampi vaihtoehto. Ja jos päälle ehkä lorauttaa hieman hunajaa.. No, se taitaa kuulua vain viikonloppuihin 🙂

Lounaslautasta keventäen

Moikka,


Merkittävässä osassa onnistunutta elämäntaparemonttia on ruoka. Sitä pitää syödä tarpeeksi muttei liikaa. Eikä muuten myöskään liian vähää.  Tässä projektin aikana on tottunut kummasti keventämään annoksia ja nyt ensimmäistä kertaa valmistin peruspastan kaveriksi ”pastaa” kesäkurpitsasta. Tämän vinkin bongasin tämän kauden Suurimmasta Pudottajasta ja asiaa tarkemmin tutkittuani niin keino on tuttu ainakin karppaajien keskuudessa.

Kesäkurpitsa siis kuoritaan ja esimerkiksi juustohöylällä lastutetaan Tagliatellen-tyyppiseksi suikaleeksi ja paistetaan pannulla miedolla lämmöllä hetki että pehmenee. Kesäkurpitsan keskustaa ei käytetä ja sen voi pilkkoa vaikka salaattiin. Vinkkinä sanon että kestää maksimissaan seuraavaan päivään saakka ja on parasta tuoreeltaan eli kerta-annoksina kannattaa valmistaa jos tarvitsee.

Itse söin siis Kahden pastan jauhelihapihvejä, tuore tomaattikastikkeella. Lisäksi salaattia.  

Jauhelihapihvit valmistin 10% sika-nautaseoksesta pelkän kananmunan ja yrttien kanssa. Kastikkeessa oli tuoretta tomaattia, valkosipulia, herkkusieniä ja tomaattisosetta. Kesäkurpitsapastan lisäksi lautaselta löytyi täysjyväspagettia.

Tällainen keventäminen, eli osan ”oikeasta” ruoasta korvaaminen kasviksilla voidaan toteuttaa vaikka miten monella eri tavalla. Se on helppo, ja edullinen, tapa säästää paitsi turhia kaloreita ja rahaa saada myös lisää kasvikunnan tarjoamia suoja-aineita ja vitamiineja.