Hae
My Project Is Me

Se mitä jäi sanomatta

Sitä sanotaan, ettei mennyttä voi muuttaa tai kannata jäädä murehtimaan. En yleensä jää itse miettimään tai vatvomaan kirjoittamaani, vaikka yksittäisiä kertoja on varmasti blogihistorian aikana ollut. Sen sijaan havahduin asian ääreltä tajutessani, että edellisen kahden postauksen kohdalla on asioita jäänyt sanomatta. Kun mielessäni kirjoitettavan aiheen kehittelen, on asioita joista olen ajatellut mainita. Tekstintuotoksen yhteydessä osa ajatuksista jää kuitenkin pois ihan tahallisesti ja osa ikään kuin vahingossa. Omalla kohdallani asiaan vaikuttaa paljon myös se, kuinka rauhassa pääsen ajatuksiani kirjalliseen muotoon muuntamaan. Loppujen lopuksi aika harvassa ovat ne tilanteen, jolloin voisin täydessä hiljaisuudessa (tai musiikkia kuunnellen) tuottaa tekstejäni. Todellisuudessa kirjoittaminen keskeytyy useampaan otteeseen ja ajatus katkeilee. (Hatunnostoni vain kaikille opiskeleville vanhemmille).

IMG_4601

 

Blogimaailmassa olisi kuitenkin helppoa palata menneeseen ja käydä editoimassa jo kirjoitettua tekstiä mutta tähän turvautuminen on jotenkin hassua. Toki, jos kyseessä on räiskyvä asiavirhe tai seikka, joka vaatii selittelyä lähes jokaisen lukijan osalta, teen nopeasti tarvittavat korjaukset mutta muutoin jätän menneet menneeseen. Ja vaikka muutoksen tekisikin, niin kuinka monen lukijan se kuitenkaan edes tavoittaisi. Fakta on nimittäin se, että vanhoja postauksia luetaan vain harvoin ellei kyseessä ole erityinen nosto (kuten vaikkapa minulla sivupalkissa olevat kaikkien aikojen luetuimmat jutut). Vaikka tässä tapauksessa mennyttä voisi muuttaa niin taidan antaa edelleenkin olla ja kertoa tarvittaessa sanomatta jääneet asiat kokonaan omassa yhteydessään. Näitä saattaisivat olla esimerkiksi että

  • Jokseenkin harmittaa että naisilla kulut fitnesskisa-asuihin ovat valtavat ja miehet voivat ostaa omansa jopa 5€:lla (muista kuluista puhumattakaan).
  • Lapsimessut ja fitness classicin olisi ehkä voinut jakaa kahdeksi omaksi postaukseksi tai jos ei niin otsikko olisi voinut olla edes että Vaipanvaihtoa ja Vitnesstä.
  • Ne pikakahvinmurut Chia-vanukkaan seassa ovat ihania – yhtä ihania kuin aikanaan myynnissä ollut Cappucino McFlurry (kuka muistaa?).
  • En asennesyistä halunnut pukeutua fitnesstilaisuuteen Freddyihin vaikka muutoin niistä pidänkin.
  • Ja toki olisin voinut mainita kannustettavien sijoitukset, varsinkin kun pärjäsivät hyvin ja pokkasivat molemmat pokaalit omien sarjojensa TOP3:ssa

Enkä todellakaan mene sanomaan oliko tässäkään kaikki se, mitä jäi sanomatta tai mikä jäi kalvamaan omaa mieltä mutta minkäs teet. Menneet jääkön siis menneeseen.

 

IMG_4600

 

 

3 kommenttia

  1. Katja kirjoitti:

    Hei! Olenkin jo vähän aikaa miettinyt että sun postaukset ovat tosi hyviä, mutta tuntuu että ne loppuvat jotenkin kesken. Juuri kun tuntuu että pääset kirjoittamisessa ja asiassa vauhtiin, postaus loppuu 😀 en tiedä onko se vaan mussa ja siinä millaisiin postauksiin oon tottunut, hyvin sekin mahdollista. En tiedä kuinka paljon aikaa käytät postausten valmistelemiseen, mutta ehkä pieni aiheen hauduttelu auttaisi siihen ettei noi kirjoitettavat asiat tule mieleen vasta julkaisun jälkeen.. Heh mutta älä ota tätä mitenkään pahalla, halusin vaan rakentavasti kertoa omia fiiliksiä! Tykkään kyllä blogistasi, vaikka olenkin vasta 18 ja vähän eri elämäntilanteessa 😀

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos sinulle, tämänkaltainen, nimenomaan rakentavasti, annettu palaute on enemmän kuin tervetullutta. Ja siis ilo (tai no, ei nyt varsinaisesti ilo mutta hyödyllinen tieto) kuulla että tämä ei taas kerran ole vain omassa päässä vaan näkyy myös teille lukijoille. Tästä taas oppineena, yritän ehkä etsiä itselleni jonkin tavan asettua ajatuksieni ääreen ennenkuin ne kirjaan ylös julkisuuteen.

  2. Maj kirjoitti:

    Hei joo samaa sanoisin kuin ensimmäinen kommentoija. Postaukset tuntuvat loppuvan usein kesken kaiken.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *