Sopivasti näin ensimmäisenä adventtina on hyvä sukeltaa jouluisten makujen maailmaan. Tämä sokeriton glögi ei itseasiassa ole ihan täysin sokeriton vaan se on sokeroimaton. Ero on siis siinä, että tässä ei ole lisättyä sokeria mutta marjan omat sokerit toki mukana ovat. Arkikielessä se on kuitenkin jokseenkin samaa asiaa, eikä isossa mukillisessa sokeria itseasiassa ole edes yhden sokeripalan vertaa. Valmiissa perusglögissä sensijaan on sokeria on 9-10:n palan verran kun annoskoko on 3dl. Samalla kun sokeria tulee nautittua vähemmän, myös turhaa energiaa tulee saatua vähemmän – mausta tinkimättä.

Sokeriton glögi

Sokerittomaan glögiin tarvitset:

• sokeroimatonta mustaherukkamehutiivistettä
• glögimausteseosta (saa valmiina kaupasta)

Kuumenna vedenkeittimessä vesi ja laimenna sillä mehutiivistettä suoraan mukiin. Nappaa teesiivilään glögimausteet ja anna makujen liueta kunnes mehusta tulee juomalämmintä. Poista siivilä ja nauti. Makuvariaatioita saa pohjamehua vaihtelemalla ja huomasinpas ravintoarvoja googlettelemalla että löytyy myös valmiita sokeroimattomia glögejäkin, ainakin Valiolta.

Kurkkaa myös vanhemmat jouluaiheiset herkkupostaukset

Jouluinen tuorepuuro

5 +2 Piparkakkuista reseptiä

Tai virittäydy jouluntunnelman näiden postausten avulla

Joulukoristeistaan kuulu: Villa Weiste

Tunnelmallinen Koiramäen Pajutalli

Ei muutakuin hyvää joulunodotusta, kirjaimellisesti

Tänään ajattelin kirjoittaa aiheesta, mistä aina silloin tällöin kysellään eli millainen on tyypillinen treeniviikkoni. Mitä treenaan; Miten treenaan; Miksi treenaan siten kuin treenaan ja millainen on treenijakoni.  Tai ainakin yritän parhaani mukaan vastata näihin kysymyksiin.

Heti alkuun haluan muistuttaa että minulla ei ole liikunnanohjaukseen minkäänlaista pätevyyttä.  Tietoni ja ajatukseni perustuvat jonkun ammattilaisen oppeihin, mitkä olen kuullut/lukenut/nähnyt tms. tai puhtaasti omiin kokemuksiini. Ammattilaisen sijaan, olen tosiaan tällainen tavisjumppaaja vailla sen suurempia tavoitteita. Liikun lähinnä omaksi iloksi, tekemisestä nauttien ja päätä välillä sen parissa nollaten. Paitsi että liikkuminen tekee kropalle hyvää, olen iän karttuessa todennut että se tekee sitä ennenkaikkea kropan lisäksi myös pääkopalle.

Tyypillinen treeniviikkoni

maanantai: kuntosali, alakroppa

tiistai: kuntosali, yläkroppa ja bodybalance

keskiviikko: hölkkälenkki

torstai: kuntosali

perjantai: kuntosali

lauantai: lepopäivä tai hölkkälenkki

sunnuntai hölkkälenkki tai lepopäivä

Tyypillinen treeniviikkoni näyttää tällä hetkellä tosiaan tältä. Alkuviikko on hyvin rutiininomainen mutta kuten ehkä huomaat, torstain ja perjantain kohdalla lukee vain kuntosali sen enempää asiaa erittelemättä. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että salitreenien rytmittäminen riippuu vahvasti siitä, minkälaisia ja kuinka paljon, juoksutreenejä minulla on. Jos keskiviikon lenkin jälkeen jalat tuntuvat seuraavana päivänä erityisen raskailta, teen salilla suosilla yläkroppaa. Jos joskus käy niin että salitreeneistä neljäs jää tekemättä, treenaan seuraavalla viikolla vastavuoroisesti ainakin edellisellä viikolla vähemmän treenattua puoliskoa. Pyrin kuitenkin siihen että saisin treenikiertoni pidettyä yhden kalenteriviikon sisässä mutta jos se ei onnistu niin sitten ei. En tosiaan kuitenkaan treenaa kuin vain omaksi iloksi, ja nimenomaan iloksi, eli en halua treeneistä itselleni erillistä stressiä jo muutenkin melko aikataulutettuun elämääni.

Mitä siis harrastan; Miten ja miksi

Päälajinani pidän kuntosalia. Tällä hetkellä harjoittelen hyvin perinteisellä ohjelmalla sisältäen kaksi erilaista treeniä yläkropalle ja kaksi erilaista treeniä alakropalle. Mukana on niin vapailla painoilla kuin laitteissakin tehtäviä liikkeitä aina perinteisestä penkkipunnerruksesta ja maastavedosta pelkkiin pohkeisiin ja ojentajiin. Ohjelman on laatinut ammattilainen enkä siksi sitä julkaise täällä.

Kakkosena kuntosalin rinnalle on noussut juokseminen, mitä harjoittelen niin ikään ammattilaisen ohjauksessa tavoitteena juosta ensi keväänä Naisten Kymppi. Tämän valmennuksen olen saanut blogiyhteistyönä ja siitä löytyykin enemmän tämän linkin takaa. Juoksutreenejä on usein 2-3 viikossa ja ne sijoittuvat lähtökohtaisesti kuntosalitreenin välipäiviin. Tulen varmasti jossain vaiheessa palamaan tarkemmin vielä näiden kahden lajin yhdistämiseen tarkemmin.

Kolmantena käyn säännöllisesti, joka tiistaiaamu ohjatulla BodyBalance-tunnilla. Nyt uskallan jo sanoa että käyn, sen sijaan että yritän käydä sillä olenhan näin tehnyt jo muutaman kuukauden ajan. Kehonhuoltotunnin lisääminen viikkoagendalle on oikeasti tullut tarpeeseen ja vaikka ei uskoisi, että siitä on hyötyä liikkuvuudelle, niin on siitä.

Neljäntenä, mitä en edes laske mukaan, on kävely. Kävelen päivittäin vähintään noin 4km hyötyliikuntana työmatkoina ja lisäksi yritän muutamankin eri ystävän kanssa sopia kävelytreffejä viikoittain mutta ihan aina se ei onnistu. Lisäksi askeleita tulee niin töissä kuin muutoinkin vapaa-ajalla mutta yhtäjaksoisesta puolen tunnin kävelyhaasteesta päivittäin olen joutunut luopumaan. Tavallaan tuntuu että kyllähän nyt sillekin luulisi löytyvän aikaa mutta käytännössä olen todennut että näin ei aina kuitenkaan ole. Alunperinhän kävelyhaaste oli puhtaasti sitä varten että varmistin myös etätyöaikana saavani askeleita kerrytettyä, päivät kun kuluivat liian helposti vain paikallaan istuen. Nyt kun askeleita kertyy ihan itsekseen, ei samanlaista pakottavaa tarvetta tosiaan ole.

Sitten videntenä on satunnaisesti jotain, puhtaasti fiilispohjalta. Saatan joskus innostua ja tehdä lenkin lisäksi pienen kuntopiirin tai keskivartalotreenin. Joskus innostun tanssista ja joskus jostain ihan muusta mutta nämä ovat tosiaan täysin satunnaisia inspiraatiopohjaisia juttuja.

Tavistreenaajan treenipäiväkirja

Sellainen on minun tyypillinen treeniviikkoni eli tavistreenaajaan treenipäiväkirja. Tiedän että siinä on tavistreenaajalle suhteellisen paljon tavaraa ahdettuna mutta toisaalta kyllä sinne se yksi puhdas lepopäiväkin mahtuu mukaan. Ja kuten tässä olenkin useampaan otteeseen yrittänyt sanoa, joustavat treeniaikataulut muun elämän ympärillä eikä suinkaan toisinpäin; Jos jollekin viikolle ei ihan kaikki mahdu, niin sitten ei mahdu ja se on enemmän kuin ok.