Rakkaat rutiinit

Lomailu on oikeasti mukavaa; Saa tehdä käytännössä mitä haluaa ja milloin haluaa. Kaiken vapauden myötä myös rutiinit rikkoutuvat herkästi ja päiviltä tuntuu puuttuvan täysin aikataulut. Ajattelin että ehdin kirjoitella hyvin blogiani, kun on aikaa, vaan toisinhan siinä kävi. Ajattelin että ehdin urheilemaan paljon mutta toisinhan siinä kävi: Vietin aikaani niin paljon jossain ihan muualla kuin kotona, että treenattua tuli loppupeleissä vielä tavanomaista vähemmän. Ajattelin kaikenlaista, vaan vain murto-osa ajatuksista loppujen lopuksi toteutui mutta voin sanoa että näin jälkikäteen tuntuu että olisin ollut poissa arkisista askareistani kauemminkin kuin kaksi viikkoa.

Mökillä

Tukholmassa

Tallinnassa

Nyt on kuitenkin aika palata takaisin arjen pariin ja vaikka kernaasti lomailua olisinkin jatkanut, ei arkeen paluussakaan mitään vikaa ole. Eniten arjelta odotan paluuta rutiineihin ja arjen tuomiin aikataulupakkoihin. Arki ja aikataulut muistuttavat ruokailuntarpeesta ja ateriavälit säännölistyvät kuin itsestään. Työn ohella treeniä alkaa taas suorastaan kaivata kaikkien vaateiden vastapainoksi ja omaa aikaa arvostaa ihan eritavalla kuin lomaillessa. En kuitenkaan panisi pahakseni jos työpäivät olisivat vähän lyhyempiä ja vapaa-aikaa hivenen enemmän mutta kaikkeahan ei voi saada. Yhtäkaikki palaan ihan positiivisin mielin takaisin arkeen ja blogin säännöllisen päivittämisen pariin.