Hae
My Project Is Me

Tapahtuuko sitä kehitystä?

Moi,

Kuin taikaiskusta oli postimies (tai –nainen) jakanut viimeisimmän Fit-lehden kotiin joku päivä sitten. En ehtinyt lehteä kuin vain selailemaan ja jälleen sisältö tempaisi mukaansa. Lehti tulkin siis käytännössä luettua siltä istumalta. Tämä, sekä KG-lehti ovat omasta mielestäni ihan ylivoimaisia ykkösiä. Molemmat tarjoavat intoa ja inspiraatiota hieman eri kautta ja ehkä tämä Fit-lehti onkin lähentynyt omaa sydäntä saleilun myötä.


Tarkoituksenani ei suinkaan ollut tulla hehkuttamaan lehtiä vaan tämä viimeisin numero vain tarjosi sen viimeisen pisteen aiheelle, jota olin ajatellut hieman pohtia täälläkin: tulokseton treenaaminen.  Ei tosiaan ole ihan sattumaa etten täällä ole viimeaikoina erityisemmin hehkuttanut äärionnistumisia tai luonut sitä positiivista treenikäyrää. Sellaista ei vain yksinkertaisesti ole ollut.


En kuitenkaan sano että löysäilen salilla, ei. Puserran kyllä sen minkä jaksan mutta teenkö sittenkään ihan täysiä? Olen tätä joskus ennenkin miettinyt mutta nyt ajattelin asiaa pohtia ihan toden teolla. Se että treenaan tarpeeksi kovaa, täytyy tuntua siltä, etten pukkariin päästyäni enää millään pysty kyykkäämään riisuakseni treenitossuja jalasta. Sitä vartenhan siellä se penkki on! Näin ei ehkä ole hetkeen ollut. Kulutan kyllä itseni loppuun, ainakin osassa liikkeitä mutten ehkä kuitenkaan ihan kaikissa. Sinällään äskeinen esimerkki oli huono, koska jalkapäivä on pääsääntöisesti se hyvä ja hikinen treenipäivä. Yläkropan kanssa näin on hieman harvemmin. Hikoilen kyllä mutten välttämättä niin paljon että hiusten pesu olisi ihan välttämätön.


Milloin olen viimeksi lisännyt vastusta? No en oikeastaan tiedä koska en ole pitänyt minkäänlaista treenipäiväkirjaa. Moni, ellei oikeasti ihan jokainen, tavoitteellinen treenaaja kirjaa kiltisti toistomäärät ja/tai vastukset ylös seuratakseen kehitystään. Olen jo hetken uhonnut tekeväni näin mutta ehkä viimeinkin olisi aika. Kuvittelen että joissakuissa liikkeissä on kehitystä tapahtunut, mutten nyt ihan varmaksi voi sanoa. Sen verta kauan olen kuitenkin hinkannut että kehitystä sietäisi olla tapahtunut. Ei ole suinkaan häpeä olla pystymättä tekemään kaikkia toistoja vaan häpeä on tehdä kaikki toistot puhtaasti ilman tarpeeksi kovaa vastusta.


Nyt siis kaikki tekosyyt takaisin takataskuun ja asennoituminen treenipäiväkirjan pitämiseen. Vaikka joku tutkimus väittäisikin että fyysinen suorituskyky on heikoimmillaan aamusta, niin jos kun kehitystä tapahtuu, niin näkyyhän se ajankohdasta riippumatta. Ehkäpä luvassa on joku kerta hieman salihömpötystä (naurettavan pienine) vastuksineen.

19 kommenttia

  1. Anonymous kirjoitti:

    Jos lihasta haluaa niin täytyy muistaa levätä ja syödä, ei pelkkä kovaa reenaaminen riitä. Lihas kasvaa levossa, niin se vaan on.

    • jennie kirjoitti:

      Näinhän se ehdottomasti on, eli kiitos muitutuksesta. En tähän puoleen ottanutkaan tässä tekstissä kantaa lainkaan.

  2. Anonymous kirjoitti:

    Ihan ensiksi kiitos ihanasta blogista ! 🙂 Olen tätä lueskellut jo tovin ja välillä ehkä jotain raapustanutkin kommenttiboksin puolelle. Olen käynyt salilla varmaan 6 vuotta ja tehnyt aina samoilla painoilla ja ihmetellyt miksei kehitystä ole tullut. Miksiköhän .. Toki muutamia painoja olen nostanut mutta kuitenkin.. Ja sitten vielä kehtaan valittaa selkä/niska/hartiakivuista, kun yläselästäkään ei löydy kunnon lihaksia 🙁 Liikun noin 4 krt viikossa, pääasiassa combattia, lenkkeilyä ja muuta enemmänkin aerobista. Nyt kuitenkin odottaa aika kuntosaliohjaajalle, jonka kanssa tehdään nyt kunnon ohjelma ja kehityksen mukaan aina uusi ! 🙂 Hih, ehkä tuli vähän oma avautuminen nyt, mutta sinä olet saanut tajuamaan, että vaikka liikkuisinkin paljon, kunnon treeni on se mikä puree 😉 Kiitos ja ihanaa viikonloppua ! Porissa on älytön myrsky ja lunta tupruttaa !-Heijji

    • jennie kirjoitti:

      Kiitos Heijji – Mukava on että käyt lukemassa ja kommentoimassa :)Varmasti saat ohjaajalta uutta eloa ja puhtia harjoitteluun vaikka loppujen lopuksi siä itse varmaan pääset kuitenkin määrittelemään sen millä tehokkuudella pystyt tekemään. Täälläkin satoi lunta mutta nyt se on jo jonnekin kadonnut.

  3. jagu kirjoitti:

    Sama lehti ja samat ajatukset! Mikä on sitä tarpeeksi kovaa? Ärsyttää ajatuskin siitä että olisin hukannut kuukausia johonkin nysväämiseen…mutta pakko ajatella vaan että parempi sekin kun ei mitään! Ainakin olen sitten ”ylläpitänyt kuntoani”:) Ja tässähän on koko loppuelämä aikaa! Siitä tämä lihaserottovuus onkin toisaaltaan kivaa, kun ei tosiaan tule hetkessä valmista ja ehtii kokeilla vaikka mitä eri juttuja:) Ja pakko sanoa vielä siitä uimapuvusta, että kun ne vaan on ”sellasia”=D Omaani etein varmaan viikkoja, kun oli ihan tuskaa niitä sovitella. Uimaanhan niillä mennään, eikä mihinkään kaupungilla, mutta no silti…ei se mikään imartelevammasta päästä oleva vaatekappale kyllä ole, ei voi mitään!:)Oikein hauskaa viikonloppua sulle!

    • jennie kirjoitti:

      Hidashan se tämä projekti varmasti on mutta virheiden kautta voittoon, eikö vain? sitäpaitsi, ei aina voi ihan täysiä mennäkään.

  4. Pia kirjoitti:

    Välillä tulee itekkin mietittyä et onko siitä omasta salitreenaamisesta mitää hyötyä 😛 Viime ohjelmassa vastuksia sain kyllä nostettua, mutta sit tuli hinkattua niitten samojen kanssa tosi kauan ku en kovemmilla jaksanut oikeasti tehdä kovinkaan paljon!Mut nyt oon uuden ohjelman kanssa miettinyt et jos just ja just jaksaa sillä vastuksella niin sit vaan puserretaan!

  5. Miia/Kolmas linja kirjoitti:

    Suosittelen sen treenivihkon hankkimista kehityksen seuraamiseksi 🙂 Itse kitkuttelin pitkään ilman vihkoa ja yhtä pitkään sitten kirjasin vähän milloin sattui. Nyt olen muutamia kuukausia orjallisesti joka puntin jälkeen kirjannut ylös treenit sarjapainoineen ja toistomäärineen, ja voin sanoa, että vähän tavoitteellisemmalta tuntuu treenaaminen, kun voi vihkosta tarkistaa, ettei tule hinkanneeksi samoilla painoilla samoja toistoja. Päämääränäni on siis joka treenikerta nostaa joko toistomääriä tai sarjapainoja, yleensä niin, että sitten kun painolla menee 3×10 tai 3×12 toistoa, pitää viimeistään lisätä painoja (ja samalla pudottaa toistoja). Jossain vaiheessa pitänee vaihtaa metodia, ettei kroppa totu liikaa, mutta tällä mennään ainakin nyt.

  6. hapatusta kirjoitti:

    Naisilla varsinkin kroppa tottuu miehiä nopeammin harjoituksiin ja pitäisikin malttaa saliohjelmaa painojen lisäksi vaihdella säännöllisesti. Fit-lehdessäkin vaikuttava Timo Haikarainen totesi vasta blogissaan seuraavaa; ”Naisten harjoittelussa kannattaa tehdä useammin ärsykevaihteluitaNaisilla lihasten aktivointikyky näyttää kääntyvän laskuun nopeammin kuin miehillä. Treeniliikkeiden, intensiteetin ja treenimäärän muutoksia kannattaa tehdä heti, kun treeni alkaa junnaamaan paikallaan ja muutokset voivat olla radikaalimpia kuin miehillä.” (http://th-valmennus.blogspot.fi/2012/08/pinkkipainoja-vai-raskasta-rautaa.html)Itse treenaan tällä hetkellä neljän viikon jaksoissa kestävyyttä (toistot 15), massaa (toistot 8-10) ja voimaa (toistot 5-8) eli teen tavallaan samaa saliohjelmaa (4-jakoinen, joka toinen päivä salia) noin kolme kuukautta kerrallaan ja sitten vaihdan liikkeitä. Tietyt isot moniniveliset massajutut pysyvät mukana kuten mave, penkkipunnerrus ja kyykyt tangolla, mutta esim. hauisliikkeitä on valtava kirjo valita. Itsellä tämä toimii kropan ärsyttämisen lisäksi myös mielen buustaajana. Tylsistyisin varmaan heti, jos pitäisi samaa hinkata kuukaudesta toiseen 🙂 Välissä on toki noissa kolmen kuukauden pätkien sisälläkin kevyempiä viikkoja hermoston lepuuttamiseksi. Ja saman liikkeen aikanakin voi vaihdella esim. oteleveyttä vaikkapa hauiskäännössä tangolla, niin lihas rasittuu pikkuisen eri kohdista. Ja joskus sitä pitää vaan pusertaa liikettä vaikka se ei enää viimeisillä toistoilla kovinkaan puhtaasti mene, kyllä se vielä joku kerta senkin tekee!Itse tuherran mielenkiintoisiakin suherruksia omiin treenimuistiinpanoihin, mutta niistä näkee toisaalta kivasti, että mitä on edellisellä kerralla tehnyt, onko se mennyt hyvin vai huonosti, kannattaako vielä kokeilla painon nostamista yms. Eilinen treenimuistiinpano esim. kertoo minulla, että tuli tehtyä 7 liikettä ja 539 toistoa, joista 50 x 10 toiston sarjoja sekä hajanaisia let me ups -toistoja, jotka eivät menneet puhtaasti ja penkkipunnerruksen kohdalla RAAAAH!-merkintö, joka vissiin tahtoo sanoa, että tiukkaa teki 😀 Lisänä merkintöjä, että älä nosta ensi kerralla alataljaa, mutta kokeile vetää pari sarjaa ylätaljaa 5 kg korkeammalla painolla. Ja koska olen tilastonysvä, siirrän nämä tulokset vielä fitocracyyn, jossa palvelu hienosti piirtää käppyröitä ja pylväitä ja näkee suoraan kaaviosta esim. painomäärien nousun liikekohtaisesti.Tsemppiä!

    • jennie kirjoitti:

      Varmasti menee näin että tähän päiväkirjaan innostuu siten että merkinnät muuttuvat ajanmyötä yhä tarkemmiksi. Kiitos myös kaikenkaikkineen kattavasta ja mielenkiintoisesta viestistä!

  7. Maiju kirjoitti:

    Ja ottakaa ihmeessä treenit joltain pt:ltä joka varmasti tietää miten treenataan kovaa. Se luo tavoitteen sille omallekin treenille.

    • jennie kirjoitti:

      Varmasti näin, vaikka loppujen lopuksi se treenipainojen määrittely ja tasojen nostaminen jää treenaajalle itselleen ellei osta hieman kokonaisvaltaisempaa pakettia. Tai siis näin ainakin minun tapauksessani oli kun salijäsenyyden yhteydessä sain tuon PT:n tekemän ohjelman. Sittemminhän olen itse rakentanut omani.

  8. Laura kirjoitti:

    Hyvä postaus, täyttä asiaa! Ja mullekin tosiaan tuo fitlehden juttu oli aika herättävä, vaikka mielestäni kovaa trenaankin. Silti sitä lukiessa tuli mieleen, että onkohan siinä sittenkään ihan kaikki? 😀 Kivaa viikonloppua! -Laura http://onthemoveblog.blogspot.fi

    • jennie kirjoitti:

      Aina on varmasti vielä vähän enemmän annettavaa ja mihin jutussakin viitattiin niin jo PT:n läsnäolo saa yrittämään hieman enemmän. Huomaan tämän ainakin itsessäni eli kyllä, varmasti on vielä lisättävää – ainakin osaan liikkeistä.

  9. Elina Sonné kirjoitti:

    Nimenomaan, se treenitehon lisääminen. Voisin väittää että valtaosa ihmisistä ei tiedä mitä tarkoittaa kovaa treenaaminen! Mukavuusalueelta pois, treeniohjelmat järkeviksi (vaihtelua ja keskitytään joka treenissä tiettyihin lihasryhmiin) ja vahva tahtotila+ruoka ja lepo! roomaakaan ei rakennettu päivässä :)http://ellinunelmia.blogspot.fi/2012/10/kuntotsekkia-ja-tissireenia.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *