Hae
My Project Is Me

Mitä mulle kuuluu näin perjantai-iltana?

Ei ainakaan mitään kovin villiä kun kymmenen aikaan istun koneen äärellä. Tähän sitä on tultu, perjantai-illat ovat parhautta pörrösukat jalassa ja pyjama päällä. Toista se oli vielä, no voi kait jo sanoa että ainakin 15-vuotta sitten, kun perjantai-illat vietettiin villisti viikonloppua vastaanottaen. Viisitoista vuotta?! Ajankulu on joskus ihan huimaa ja juuri tänään muisteltiin töissä aikaa kun Internet valloitti maailmaa. Siitä nyt on ehkä veilä muutama vuosi enemmän kuin tuo viisitoista mutta tuntuu ihan hassulta tuntea aika ennen nettiä. En esimerkiksi itse uskaltanut tuolloin yrittää ajaa sellaista nettikorttia, joka olisi mahdollistanut välitunneilla netin käytön ilman opettajan läsnäoloa. Ajattelin etten osaisi käyttää nettiä – lause mitä et muuten varmaan kuule kenenkään suusta enää tänä päivänä.

Niin se aika rientää. Ja on rientänyt tällä viikollakin sillä vastahan päivitin blogin – maanantaiaamuna. On siis kulunut kolme kokonaista päivää sen jälkeen etten ole kirjoittanut tänne mitään. En ole myöskään julkaissut Instaan mitään tai päivittänyt Facbookia. Kiirettä? Ehkä. Ehkä ei. Tuntuu ihan hullulta väittää että minulla olisi ollut kauhean paljon kiirettä. Olen itseasiassa tehnyt vähemmän kuin yleensä ja siitäkin huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, en ole oikein saanut mitään aikaan. Ja se mitä en ainakaan ole tehnyt, on treeni ja nyt oikestaan jo odotan maanantaita että pääsee taas takaisin salin pariin. Olen tainnut ennenkin kirjoittaa siitä että liikunta, näköjään muotona mikä hyvänsä, auttaa minua kokoamaan ajatuksiani. Ja kun en liiku, tuntuvat aivotkin olevan jumissa. Liikunta todella on lääkettä, niin keholle kuin mielelle.

Ja jos nyt perjantai-illalle pitäisi vielä joku miete saada niin tässäpä viisi täysin randomia asiaa mielenpäältä juuri nyt:

  1. Kampaaja. Tämä tukka vaatii ehdottomasti freesausta.
  2. Pasilan aseman remontti. Joku ylikulkusilta kevyelle liikenteelle ei olisi ollut ihan huono ratkaisu ruuhka-aikoina.
  3. Matka. Miten Midnightrunin reitti näyttää kartalla niin valtavan pitkältä vaikkei ole kuin vain 10km?
  4. Rusketus. Jos kesällä ihoon olikin tarttunut jotain väriä niin se on kyllä jo tyystin kadonnut.
  5. Uni. Päivän parhaita hetkiä on ehdottomasti se mitä teen kohta, lakanoihin sukeltaminen.

Näillä ajatuksilla kohti viikonloppua!

 

3 kommenttia

  1. T kirjoitti:

    Syksyinen perjantai-ilta kotona villasukissa on ihan paras!
    Aika ennen nettiä, no silloin pelattiin ja jopa wordin tai paintin käyttö oli viihdyttävää.
    Netin tullessa taisi mennä jonkin aikaa kun sitä käytti vain sähköpostin (sen vähän) lukemiseen ja tietty kavereiden kanssa kissfm:n chatti 🙂
    Ja koulutehtävätkin etsittiin tietosanakirjasta.

    • jennie kirjoitti:

      aaaah, kissin chätti – niin paljon muistoja menneistä 😀

      • jennie kirjoitti:

        Ja jatkan vielä vähän kun huomasin etten vastannut sun yhteen kysymykseen lainkaan. Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa että meillä mies vie aina lapset ja minä haen – tämäkin on elämäntilanteesta riippuva juttu ja kytköksissä työaikoihimme. Kuuntelin eräänä aamuna kuitenkin myös kun eräs äiti-ihminen puhui siitä että hänellä on kiire kotiin että ehtii viedä laspet kouluun ja koiran ulos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.