Se on perjantai eli viikonlopun aloitus! Viikoloppuihin ainakin meidän perheessä kuuluu lauantainen herkkupäivä ja sitä odottavat paitsi lapset niin myös sokerihiireksi tunnustautuva äiti – siis minä. Voisin varmaan eläää irtokarkeilla, suklaalla ja jäätelöllä, tai korjaan, entinen minä olisi voinut elää noin. En sano ettei mieleni tekisi enää koskaan mieli herkkuja tai ettenkö niitä söisi, mutta en ole enää makeanhimon orja. Sensijaan olen oppinut hallitsemaan makeanhimoani ja nyt kerron ihan konkreettisesti että miten.

Ymmärrä makeanhimoasi

Makeanhimo on meillä geeniperimässä (ainakin joidenkin tutkijoiden mukaan) mutta se ei tarkoita ettäkö sille pitäisi aina antaa periksi. Kuten taannoin kirjoitin, nykyaikana on tarjontaa jatkuvasti eikä meidän tarvitse lähtökohtaisesti syödä energiaa varastoon. Makeanhimon voi olla monia syitä ja itse olen huomannut että joku näistä kolmesta on yleensä se syy

• En ole juonut riiittävästi. Tämä pätee myös siihen kun tuntuu ettei mikään ruokamäärä maailmassa riitä mutta kappas, juotuani edes sen yhden lasillisen vettä huomaan että minulla olikin oikeastaan vain jano.
• En ole syönyt riittävästi. Täydellä vatsalla ei varsinaisesti tee mieli mitään tai jos tekee, niin sitten se on ehkä sen arvoista.
• Totuttu tapa. Moniko ostaa leffaan jotain pientä hyvää? Moniko huomaa napostelevansa  vaikka ruoanlaiton yhteydessä? Onko kahvin kanssa tapana ottaa jotain pientä? Minulla oli aikanaan yksi tällainen tapa missä sorruin aina ihan huomaamattani herkutteluun ja tajuttuani sen, pystyin tietoisesti muuttamaan käyttäytymistäni toisenlaiseksi.

Vähennä, älä lopeta

Vaikka ihminen ei varisnaisesti irtokarkkeja elääkseen tarvitsisikaan, voi olla helpompaa oppia vähentämään kuin lopettaa herkuttelu kuin seinään. Kun itseltään kieltää kokonaan jotain, käy helposti niin että jonain kertana herkkuhimo käy niin kovaksi että samalla kertaa katoaa jokainen sokerinen herkku mitä käden ulottuvilla on. Been there, done that. Jos tuntuu että herkkuhimo on ihan sietämätön niin näillä vinkeillä olen itse onnistunut vähentämään jokapäiväisen herkuttelun harvemmaksi

• Päätä että herkuttelet vain joka toinen päivä. Tämä auttaa varsinkin alussa kun on vaikea pysytellä tiukkana viikkoakaan. Yhden päivän jaksaa aina odottaa ja kohta huomaakin että kokonainen viikko kuluu leikiten.
• Päätä et et itse osta herkkuja mutta jos joku tarjoaa, se on ok. Säästät myös rahaa eli melkoinen win-win.

Näillä vinkeillä minä olen ainakin päässyt toisinaan hallitsemattomalta tuntumattoman makeanhimoni isännäksi. Se on vaatinut muutamia ahaa-elämyksiä sekä tietoisia käyttäytymismallin muutoksia mutta on ollut yllättävän helppoa. Ja jottei jää väärinkäsityksiä niin herkuttelussa itsessään ei ole mitään vikaa, päinvastoin se on mukavan piristävää ja sopii moneen tilanteeseen.  Jos kuitenkin tuntuu että herkuttelu ei ole enää omassa hallinnassa ja haluaisi asialle tehdö jotain, voi näistä minun vinkeistä olla hyötyä. Mukavaa ja herkullista viikonlopun alkua!

Jumppapallo on jo vuosien ajan kuulunut yhdeksi suosikki treenivälineistäni. Joskus kauan sitten kuvittelin, että vain ja ainoastaan vatsarutistukset jumppapallolla ovat sillä tehtävä liike mutta onneksi olin todella väärässä. Parhaimmillaan jumppapallolla voi tehdä tehokkaan kokovartalotreenin, vaikka oma suosikkini se onkin erilaisissa vatsalihasliikkeissä.

Parhaat vatsalihasliikkeet

Pitkään suosikkiliikkeeni on ollut pallon siirtely (näkyy myös yllä olevassa koko kropan treeniohjeessa). Pallon siirtelyssä jumppapalloa nimensä mukaisesti siirretään jaloilta käsille ja takaisin linkkariliikkeen omaisesti. Pallo tekee liikkeestä kuitenkin linkkaria hallitumman ja liikeradaltaan hitaamman ja ainakin omalla kohdalla suorastaan pakottaa tekemään liikkeen oikein, eli vatsalihaksia aktivoiden. Tämä oli myös ensimmäisiä liikkeitä, missä todella huomasin, miten keskivartalon tuki tulee vastarutistuksia tehdessä pitää yllä.

Uusi liikesuosikkini on käänteinen vatsarutistus jumppapallolla, mikä vaatii kehonhallintaa taas ihan uudella tavalla. Toinen mitä tarvitaan, on sellaiset housut, missä ei ole kovin liukas pinta. Pallo puristetaan takareiden ja pohkeiden väliin ja siitä sitten aletaan nostaa lantiota irti lattiasta/vetämään polvia kohti rintaa halutusta rankkuusasteesta riippuen. Uloshengityksellä rutistus ja sisäänhengityksellä palautus ja pallo pysyy siis koko liikkeen ajan puristuksessa tuolla takareiden ja pohkeiden välissä. Toistot ovat tässäkin melko rauhallisia ja hallittuja sillä muuten pallo karkaa.

Jaan loppuun vielä yhden pitkäaikaisemman vatsalihasliikkeen jumppapallon kanssa eli pallon rullaus. Yksinkertaisuudessaan siis ollaan punnerrusasennossa, jalat pallon päällä ja vatsalihasten avulla rullataan palloa kohti rintaa ja palautetaan takaisin. Liikkeen rankkuutta voi säätää asettamalla jalat enemmän tai vähemmän pallon päälle (mitä enemmän, sitä kevyempi) tai tekemällä liikkeen lankkuasennon sijaan peppu pystyssä eli A-kirjaimen kaltaisesti.

Tässä minun suosikkiliikkeeni mutta mieluusti kuulen myös sinun; Jos sinulla on siis vinkata omat lempparisi niin kerrothan sen kommenttiboksissa että pääsen minäkin testamaan 🙂