Turha Tukholman reissu

Palasimme eilen perheristeilyltä Tukholmasta. Valitsimme tälläkin kertaa Silja Linen -laivan ja jäin oikein miettimään milloin olen viimeksi mahtanut Viikkarilla risteillä. Ehkä eräällä tyttöjen reissulla odottaessani esikoistani eli noin yhdeksän vuotta sitten. Tällä kertaa kuitenkin Silja Line, missä rakastan runsasta aamiaisbuffaa Ravintola Tavolàtassa, promenade-kävelykatua ja muutoinkin selkeälinjaista suunnittelua.

Lastentahtinen risteily

Risteily oli lastentahtinen mutta myönnän että olen alkanut nauttia siitä että lapset haluavat risteillessään nähdä muutakin kuin vain leikkihuoneen. Nykyään lasten risteilyohjelma luetaan tarkkaan ja suunnitellaan jo etukäteen mihin aktiviteetteihin halutaan osallistua. Tällä kertaa suosikiksi nousi suunnistus laivan ympäri, minkä sai toteuttaa aivan omassa tahdissa ja taisimme mekin eksyä lelukauppaan suunnistuksen lomassa.. Lisäksi tsekkasimme tietenkin Harri Hylkeen diskon, alkuillan show-esityksen sekä otimme osaa lasten bingoon.

Päivä Tukholmassa

Tukholman osalta minulla oli useampiakin suunnitelmia siitä, miten voisimme päivän siellä viettää. Yksikään näistä suunnitelmista ei tosin toteutunut. Emme oikeastaan tehneet Tukholmassa mitään tai käyneet missään – ja siltikin saimme maissaoloajan tehokkaasti tuhlattua. Jotenkin tuntuu että verrattuna edelliseen kertaan viime kesänä, oli tunteja paljon vähemmän käytettävissä vaikka eihän se tietenkään paikkaansa pidä. Siinä missä viimeksi ehdimme minigolfaamaan, leikkimään ja nauttimaan mahtavasta maisemakävelystä pitkin rantabulevardia, kävimme tällä kertaa keskustassa leikkipuistossa, karkkikaupassa ja syömässä mäkkärissä. Siinä mielessä voisi siis sanoa että melko turha Tukholman reissu vaikka lapset tietenkin tykkäsivät tästäkin – tarjosihan se kaikkea sitä mitä he toivoivat tehtävän.

Tukholman reissumme ei ehkä ollut se elämyksellisin, mieleenpainuvin tai muutoinkaan ihmeellisin ikinä niin se oli perheen yhteinen.  Eikä siinä mielessä siis turha ollenkaan.