Pikkaisen herkuttelusta
21Moi,
Koska viime viikko meni melko lailla sairastellessa, ei minulla kauheasti kerrottavaa siitä ole. Sain kuin sainkin parannettua orastavan nuhani kuntotesteihin, jonka jälkeen olen jälleen lahjakkaasti potenut samaa flunssanalun tunnetta joskin vielä vähän äkäisempänä.
Kun asiaa kerta ei varsinaisesti viime viikosta ole niin ajattelin hieman mainita minun herkutteluistani, jotka lomailun myötä jäävät taas vähäisemmäksi. Jonkun verran teiltä tosiaan on tullut aiheesta tiedustelua ja josko minä nyt muiden kuulumisten puuttuessa mainitsisin hieman tästä. Oma ehdoton paheeni ovat irtokarkit, tai karkit yleensäkin. Ei niinkään suklaa mutta karkit <3 Ne kaikki erilaiset, eriväriset ja koostumukseltaan erilaiset pikkuherkut. Karkin syönti on kuitenkin vähentynyt luonnostaan hirmuisesti ja nythän sokerittoman syyskuun aikana, johon muuten otan varaslähdön tästä päivästä alkaen, eivät karkit kuulu lainkaan. Myös jäätelö on sellainen paheellinen herkku jonka kanssa voisin helposti syödä itseni yli mukavuusalueen mutta tämä on enemmän kausiluontoista.
Herkuttelusta muuten kun puhutaan niin poikaystäväni oli valmistanut minulle syntymäpäiväni kunniaksi aivan mielettömän herkullista, gluteenitonta, suklaaamoussekakkua. Pidän myös itse leipomisesta ja leipominen ainakin omalla osallani vähentää syötävän herkun määrää. Saan kait jollain lailla osan syömisen ilosta jo valmistusvaiheessa. leivottua tulee vain nykyään aivan liian harvoin.
 |
| Kuva ei tee oikeutta tälle, sen verta hyvää oli! |
En varsinaisesti ole pitänyt itselläni pitkään aikaan herkkupäivää vaan olen ennemminkin herkutellut silloin kun siltä on tuntunut. Olenkin jo joskus aiemmin pohdiskellut olisiko herkku päivässä vai virallinen herkkupäivä parempi idea. Olen taas kuitenkin päätynyt herkkupäivään eli viikonloppuisin on lupa hieman höllätä, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan itse osta kotiin mitään vaan jos jossain jotain on tarjolla tai itse tulee leivottua (nyt kun esimerkiksi noita omenoitakin on..) niin sitten asia on eri.
Nyt tuli pitkät höpinät näistä paheellisista herkutteluista vaikka ihan yhtälailla kaikki syömäni on tietynlaista herkkua. Rahka erilaisine lisukkeineen on hyvää. Valmistamani ruoat ovat muutamia kokeilukertoja lukuun ottamatta aina sellaisia, joiden mausta nautin –eli herkkuja. Ei terveellisen vaihtoehdon tarvitse olla mauton tai tylsä vaan oikeastaan päinvastoin. Kaikenmaailman valmisruoista luopuessa tilalle tarjoutuu paljon maukkaampi, raikkaampi ja monipuolisempi makumaailma – oikea herkkusuiden paratiisi!
 |
| Mehutipalla maustettua (ja värjättyä) rahkaa mustikoiden kera |
 |
| Ihanan lukijani vinkkaamaa suklaarahkaa kaakaonibsien kera |
 |
| Kanaa ja uunikasviksia |
 |
| Paistettuja papuja, seesaminsiemeiä sekä kanaa |
Kuntotestin tulokset
Moi,
Pahoitteluni etten eilen päässyt koneelle lainkaan. Saavuin kotiin vasta melko myöhään iltapäivällä ja koneen ääreen asettuminen on mahdotonta, ellei pikkukaveri ole nukkumassa. Illaksi päädyin ruokkimaan vuoden vanhentunutta mielentilaani todellista aivotyöskentelyä vaativassa koettelemuksessa – American Pie Reunion-elokuvan parissa. Kiitos kaikille myös onnitteluista, niitä oli ilo lukea 🙂
Niinpä olen täällä vasta tänään. Vierumäen reissu sujui oikein mukavasti, joskaan en ollut täysin tyytyväinen suoritukseeni kuntotestin osalta. Kuntotesti sisälsi lihaskuntoa, liikkuvuutta ja hapenottokykyä mittaavat suoritteet sekä yleistä hyvinvointia mittaavat vyötärönympärysmitan, rasvaprosentin sekä tietysti painon ja pituuden. Tämä testaus on työpaikallamme vuosittain, joskin viime vuonna (2011) jätin tämän väälistä äitiysloman vuoksi.
Kuntotestissä siis testattiin lihaskunnon osalta punnerrukset, vatsalihakset ja kyykyt siten että kutakin liikettä tehtiin 30sekunnin aikana niin monta kuin mahdollista. Testin mukaan vain vatsalihakset olivat vahvistuneet sitten edelliskerran, eli vuoden 2010. Toisaalta tämä on tavallaan ihan ymmärrettävää sillä vuonna 2010 harrastin aktiivisesti tankotanssia, jossa käsivoimat saivat harjoitusta melko lailla. Odotin silti kuitenkin parempia tuloksia sillä kuvittelin olevani paremmassa kunnossa kuin tuolloin vuonna 2010 ja siksipä aloinkin epäilemään että teinkö sittenkään niin täysiä kuin olisin voinut tehdä. Tulos oli silti erinomainen.
Liikkuvuuden osalta ihmettelin jo valmiiksi lonkanmittausta sillä jo mitattaessa tiedustelin että miksi tulokseni on aina niin heikko ( keskivertoinen) vaikka saan lähes spagaatin. Ihan järkevää vastausta en tähän saanut mutta ei se selvästi auta kuin vain venytellä aktiivisemmin. Liikkuvuus oli kaikenkaikkineen hieman heikentynyt ja taas kerran looginen selitys on liikkuvuutta vaativan lajin vähentyminen, eli tankoilun lopettaminen. Nyt siis venyttelemään jatkossa entistä aktiivisemmin.
Hapenottokyky mitattiin pyöräillen ja tämä oli minulla parantunut selkeästi edellisestä. Viimeksi sain tuomion että harjoittelen liian kovatempoisesti eli matalasykkeinen harjoittelumuoto puuttui. Nythän väliin mahtui paljon kävelyä, eli juuri sitä pyydettyä sykealuetta. Työ tuotti tulosta ja koska tämän alueen painotusarvo on suurempi kuin lihaskunnon tai liikkuvuuden olin yksi ryhmämme kuntotasoa parantaneista henkilöistä ja minua odottaa joku motivoiva yllätyspalkinto.
Mikä oli myös mukava huomata oli rasvaprosenttitulos. Kotonahan käytän tuota elektronista laitetta ja nyt mittaus tehtiin pihdein. Tulos oli 20,9% eli hieman korkeampi kuin kotimittarilla mutta kuitenkin melko lailla matala (ottaen huomioon vielä että mittaukseen lähdettiin kesken loman ja lomaherkuttelujen). Kaiken kaikkineen tämä painojen ja rasvojen aleneva käyrä on mukavannäköinen. Kuvissa siis näkyvissä kolme edellistä kertaa, joista oikeanpuolimmaisin on tämän vuotinen.
.JPG)
Onpahan taas tavoitetta ensivuodelle kun on vielä mitä parantaa.