Moikka,

Olen jo tällä viikolla varmaan jok’ikinen päivä maininnut Vierumäen urheiluopistolla järjestettävästä työpaikkani virkistyspäivästä. No mainitsen vielä kerran, sillä olen nyt kaikesta huolimatta päättänyt osallistua. Vaikka kyseessä on toki paljon muutakin kuin vain tuo itseäni erityisesti kiinnostava kuntotestaus niin siihen kuntopuoleen tosiaan kääntyy minun kiinnostukseni kaikkein eniten. Olen yhtä aikaa odottavainen että hieman huolissani – Huolissani olen koska en välttämättä pysty tarjoamaan parastani aikaisemmin kiukutelleen flunssanalun vuoksi. Tämä onneksi tuntuu nyt jääneen taakse mutta sykkeisiin varmasti ainakin vaikuttaa hapenottokykyä mittaavissa testeissä. Niinpä oikeastaan perimmäinen kysymys tässä vaiheessa on että uskallanko lähteä yrittämään ylittää aiemmat tulokseni vai pelkäänkö niin paljon epäonnistumista että jätän väliin. En pelkää, joten minä lähden.

 

Kuntotestailun vuoksi tästä päivästä, eli syntymäpäivästäni, muodostunee huikeasti erilainen kuin vuosi sitten. Vuosi sitten hyvin alkaneelle painonpudotusprojektilleni tuli hetkellinen stoppi kun kävimme Amarillossa syömässä ja minä tieten tahtoen valitsin ”läskilautasen” eli kaikkea mahdollista friteerattua.  Juuri nyt valitsisin toisin. Valitsisin itse asiassa koko ravintolan toisin.



Minä ja syntymäpäiväkakku vuonna 2010

Moi,

Vieläkin hienoisissa kurkkukivuissa ja väsyneessä kropassa elellään mutta josko se tästä. Kiitos teidän lukijoidenkin vinkkausten on päiviini kuulunut levon lisäksi tosiaan inkivääriä, mentolihunajaa, c-vitamiinia (niin marjoista, hedelmistä kuin poretableteistakin) sekä lisäsinkkiä. Eiköhän se lenssu näillä ala taittua.

 

Ennen sairastumistani ehdin kuitenkin viettää viimeisen onnistuneen lomapäivän pyörän selässä ja matkasimme maailman ympäri. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Japani. Olen joskus ala-asteikäisenä käynyt retkellä eräässä paikallisessa puutarhamyymämälässä ja siellä olevassa Japanilaisessa puutarhassa. Tuolloin puutarha oli vielä maksullinen mutta nykyään ilmainen. Ilmaisuuden myötä paikka on päässyt valitettavasti melko lailla ränsistymään mutta tarjosi kyllä mukavan ulkomaantunnelman jokatapauksessa.

 

Samalla visiitillä kävimme Meksikon aaviikkomaisemissa ja lämpötiloissa. En löytänyt mittaria mistään mutta lämpötila oli varmasti lähemmäs +40c. Mieleeni hiipi pakostikin ajatus että tännehän kannattaisi tulla käymään talvipakkasilla..

 

Meksikon jälkeen matka vei Amerikkaan ja Starbucksiin. Olen viimeksi käynyt Starbucksissa, hmm, lukuisia vuosia sitten joten ei kait se ole niin justiinsa jos kerran kolmessa vuodessa ostaa itselleen sen kaikista eniten kaloreita sisältävän kamaluuden eli Frappucinon? En itse asiassa tiedä kuuluisiko se kaikki jäinen kermasokerisekoitus joka juoman jälkeen jää jäljelle nauttia sellaisenaan mutta minä en ainakaan pystynyt.