Vaikka muoti ei isoa osaa blogissani näyttelekään, pukeudun minäkin vaatteisiin ja toisinaan jopa mietin mitä päälleni vaatekaapistani pukisin. En missään nimessä ole erityinen trendsetteri, tai seuraa muotivirtauksia tarkalla silmällä, mutta myönnän että päivitän vaatekaappini sisältöä aina silloin tällöin joko ihan tarpeesta tai sitten inspiraatiosta.

Kierätettyä hyvää

En tiedä tiesitkö, mutta ostan aika paljon vaatteita käytettynä. Parhaimmillaan (vai pitäisikö sanoa pahimmillaan) olen onnistunut ostamaan saman sesongin uutuuksia kierrätettynä ja säästänyt samassa paitsi omia euroja, myös luonnonvaroja. Tässäkin postauksessa näkyvistä vaatteista osa on käytettynä ostettuja vaatelöytöjä.

Uff tasarahapäivät

Juuri nyt, on käynnissä Uff tasarahapäivät, mikä tarkoittaa tavanoamaista edullisempia vaatelöytömahdollisuuksia meille kuluttajille. Ideana on siis yksinkertaisuudessaan tarjota päivän hinnalla (tänään perjantaina 5€) kaikki vaatteet alkuperäisestä hinnasta huolimatta. Päivien edetessä hinnat laskevat, kunnes viimeisenä päivänä voit ostaa mitä tahansa maksimissaan yhdellä eurolla /tuote. Vaikka euron hintalappu tietenkin kuulostaa houkuttavalta, olen itse tehnyt parhaat löydöt yleensä 3-8 euron aikana.

Käytettynä myös verkosta

Vaikka tämä postaus nosti esiin nyt erityisesti UFFin myymälät, niin todellisuudessa teen ostoksia siellä useimmiten vain näinä tasarahapäivinä. Teen lisäksi paljon ostoksia netissä ja yksi suosikkejani onkin jo aiemmin blogissani esitelty Zadaa ja myös Vähänkäytetty. Lisäksi on lukuisia muitakin paikkoja, joista voisin tehdä esittelyn jos vain kiinnostaa.

Ostatko sinä aina uutena vai teetkö hankintoja myös käytettynä?

Sain kysymyksen, mitä varmasti moni muukin aina toisinaan on miettinyt; Miksi edelleen laihdutan. En ole näennäisesti lihava vaan vartaloltani ihan sopusuhtainen, normaali +35 – vuotias nainen.

Mitä laihduttaminen minulle tarkoittaa

Tässä vaiheessa haluan jakaa vanhemman tekstini siitä, mitä laihduttaminen minulle tarkoittaa. Tai oikeastaan tuo teksti vastaa kysymykseen mitä se minulle ei ole. Olen vältellyt blogini puolella jo pidemmän aikaa sanaa laihduttaminen, koska edelleen siinä on ikävältä kalskahtava kaiku. Laihduttaminen kuulostaa monen korvaan edelleen jonkinlaiselta kuurilta tai ajanjaksolta, minkä aikana pyritään saamaan aikaan muutosta ja sitten kun laihdutus on ohi, toivotaan että tulokset pysyvät.

Laihduttamisen perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin opetella sellaisia elämäntapoja, mitkä mahdollistavat laihtumisen. Jos mikään ei muutu, mikään ei muutu ja se pätee myös vaatekoon pienenemiseen. Kukaan ei varmasti ole laihtunut muuttamatta mitään mutta muutokset ovat voineet olla niin huomaamattomia, että niitä ei edes ole tajunnut tehneensä. Jos esimerkiksi tapana on ollut juoda kaksi lasillista tuoremehua aamuisin, vähentäminen yhteen lasilliseen tuo noin 100kcal energiasäästön päivässä. Kuukaudessa tuo sama määrä on 3000kcal, mikä taas teoriassa tarkoittaa noin puolen kilon painonpudotusta. Yhden rasvakilon pudottamisen on laskennallisesti todettu tarkoittavan noin 7000kcal energiavajetta.

Puoli kiloa kuukaudessa, tarkoittaa kuutta kiloa vuodessa  – teoriassa ainakin. Laihduttaminen ei siis voi olla ajanjakso, minkä aikana tehdään niinsanotusti kaikkensa, vaan mitä ikinä valitseekaan tehdä, ne muutokset pitäisi kantaa mukana loppuelämän ajan, mikäli tulosten haluaa kestävän. Tässä välissä onkin hyvä jakaa myös eräs vanha tekstini laihduttavista elämäntavoista.

Miksi edelleen laihdutan

Sitten päästäänkin kysymykseen, miksi minä edelleen laihdutan. Nyt kun tiedät paremmin, mitä laihduttaminen minulle tarkoittaa on kysymykseen paljon helpompi vastata. Vastausta voi miettiä kahdesta eri näkökulmasta. Laihdutan, koska elämäntavoissani on edelleen sellaisia tekijöitä, mitkä altistavat minut painonnousulle. Kuten kuitenkin ylempänä kirjoitettu, en kovin mielelläni käytä tekemisistäni sanaa laihduttaminen vaikka se sitä kuitenkin on; Tavoitteellista toimintaa kohti kevyempää oloa.

Vaikka en tosiaan ole näennäisesti lihava tai ylipainoinen, on minulla kuitenkin terveyden kannalta haitallista viskeraalista rasvaa. Viskeraalinen rasva on sitä sisäelinten ympärille varastoitunutta rasvakudosta, mikä voi aikaansaada tai olla syy elimistössä kytevälle tulehdustilalle. Tähän käytin lähteenä Pirjo Saarnian teosta Syö oikein, sammuta tulehdus. Samaisessa kirjassa mainittiin myös, että rasvamaksan yleisin aiheuttaja ei nykyään ole alkoholi vaan vääränlainen ruokavalio, mikä aiheuttaa elimistöön aineenvaihdunnanhäiriötä ja siten rasvan kertymistä maksasoluihin. Erityisen usein rasvamaksaa esiintyy Duodecimin mukaan vyötärölihavilla omenavartaloilla, jollainen minäkin olen. Minulla on siis taustalla myös terveelliset syyt pyrkiä pienentämään keskivartaloni ympärysmittaa ja bonuksena saan tämän jälkeen farkutkin sujahtamaan jalkaani helpommin.