Kävin tänä aamuna pitkästä aikaa vaa’alla. En edes muista milloin olisin punninnut itseäni viimeksi, ehkä joskus keväällä. Vaakalukema ei vain yksinkertaisesti ole kiinnostanut minua aikoihin. Ja miksi olisikaan sillä olen ollut tyytyväinen olotilaani; Olen jaksanut liikkua ja olo on tuntunut kaikin puolin energiseltä. Ainakin tähän asti. Viime aikoina, eikä varmaankaan vain vaivanneen flunssan vuoksi, oloni on ollut vetämätön. Housunnappikin on alkanut farkuissa ikävästi kiristämään ja lenkillekään ei ole ollut yhtä suuri palo kuin kesällä. On ehkä taas aika tehdä jotakin.

Vaakalukema hyvinvoinnin mittarina

Vaikka vaakalukema ei aina toimi terveyden ja hyvinvoinnin mittarina, antaa se usein osviittaa siitä. Kohonnut paino voi olla merkkinä huonoista ruokavaliovalinnoista. Painonnousu saa olon luonnollisesti raskaammaksi ja tukalammaksi, mikä taas voi tehdä liikkumisesta vaivalloisempaa. Liikkumattomuus taas voi johtaa väsyneeseen olotilaan, mikä taas johtaa helposti turhaan naposteluun sokerinkaipuuseen. Ja yhdessä tämä liika syöminen sekä liikkumattomuus johtavat jollain aikajänteellä painonnousuun ja näin kierre on valmis. Vaikka vaakaa nykyään monesti tunnutaan suosittavan välttämään, voi siitä oikein käytettynä olla myös hyötyä ja tästä löytyy kokonaisen postauksen verran luettavaa otsikolla: Kannattaako vaakalukemaa seurata.

Vaa’alla käynti kertoi sen, minkä olotilani kertoi jo aiemmin

Minun kohdallani vaakalukema kertoi sen, minkä olotilani oli tehnyt jo ennakkoon: Painoni on noussut. En ole varma, milloin olen itseni viimeksi punninnut mutta muistelen että painoin tuolloin jotakuinkin 70kg. Tänä aamuna painoin 73,4kg. En enää tarkalleen tiedä, mikä on minun kuuluisa hyvänolon painoni mutta se ei ainakaan ole se mitä painan juuri nyt. Jos olisin ”elämäni kunnossa”, tuskin olisi vaa’alle tänä aamuna astunut mutta kun en ole, tiedän että on taas aika tehdä pieniä muutoksia omaan arkikäyttäytymiseen. Vähän kuten olen kirjoittanut, kun viimeksi huomasin painoni nousseen.

Ja näin palataan taas painon pariin ja palautetaan painonhallinta isommaksi osaksi tätä blogia. Niin epätrendikästä ja jopa paheksuttavaa  kuin se voikin olla. Olen itse kirjoittanut jo aikaa sitten että Saako sanoa laihduttavansa ja samaa aihetta käsittelee tänään blogissaan myös Monna. Sanomattakain taitaa olla selvää kummalle puolelle tätä keskustelua minä kuulun.

Eilen, 4.9, vietettiin Suomalaisen ruoan päivää ja me kunnioitimme sitä lasten kanssa leipomalla omenapiirakka. Toinen syy omenapiirakan leipomiselle oli mumilta ja papalta saatujen omenoiden hyötykäyttö, joita oli saatu alkuviikosta sellainen määrä, että pelkän sellaisenaan syömisen lisäksi niistä piti alkaa valmistaa jotain. Jostain syystä omenapiirakan tuoksu vei minut tällä kertaa muistoissani omaan mummolaan, missä pihan lukuisat omenapuut tuottivat aikanaan niin paljon satoa että omenoista tuorepuristettiin omenamehua, valmistettiin hilloa, pakastettiin talvea varten ja leivottiin tietenkin sitä omenapiirakkaa. Edelleen lettujen kanssa muuten omenahillo on yksi suosikkejani ja tämä käyttämämme piirasresepti taisi nousta kertaheitolla lemppariksi. Lopputulos on mehevä ja makea ja voisin väittää että kaikinpuolin täydellinen.

Mikään keventäjän herkku tämä omenapiirakka ei ole, eikä tarvitsekaan olla. Joskus sitä kuitenkin saattaa olla sellaisessa tilanteessa, että kaipaa herkkuhetkeä hieman kevyemmin. Tässä neljä helppoa kevennettyä omenaherkkua syksyn omenasatojen hyötykäyttöön.

Kevennetyt Uuniomenat mikrossa yhdelle

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, poista halutessasi omenasta kota ja halkaisen omena. Laita puolikkaat omenanpalat lautaselle ja lisää päälle kanelia, karppisokeria sekä mahdollisesti hieman aitoa vaniljaa. Mikrota kuvun alla kunnes omenat ovat pehmenneet ja nauti. Toimii muuten todella hyvin myös banaaniversiona eli korvaat omenan vain banaanilla. Ja jos oikein haluaa fiilistellä, voi uuniomenoiden kylkeen laittaa esimerkiksi proteiinijäätelöä (esim. lohilo tai barebells).

Kevennetty Omena-Kaurapaistos pannulla yhdelle

1kpl omena

2rkl kaurahiutaleita

1tl kanelia

2tl sokeria

Pilko omenat ja pyöräyttele kaneli-karppisokeriseoksessa. Lisää joukkoon kaurahiutaleet.  Kuumenna pannulla pieni määrä kookosöljyä ja paista omena-kauraseosta kunnes kaurahiutaleet ovat saaneet hieman väriä. Jos haluat hieman lisää tahmeutta, lisää annoksen päälle pieni määrä hunajaa

Kevennetty omenapiirakka

Ja jos haluaa leipoa ihan oikean omenapiiraan, voi käyttää hyväkseen tätä vuosientakaista piirakkareseptiä. Alkuperäisessä reseptissä on käytetty makuna marjoja mutta ne luonnollisesti korvataan omenapiirakassa omenoin ja myös mausteet valitaan sen mukaisesti.  Tässä omenpiirakkarespetissä pohja jää alkuperäisestä poiketen rapeaksi.

Mielessäni kuitenkin on halu kokeilla, miten alkuperäinen, täydelliseksi tituleeraamani omenapiirakka, muovautuisi keventäjän keittiöön sopivaksi rasvan määrää reilusti vähentämällä sekä vaihtamalla sokerin kalorittomaan karppiversioon.  Jos onnistun, jaan reseptin siihen erikseen mutta jos en, tulen myös päivittämään sen tänne postaukseen. Itse nautin piirakkani Frendien seurassa.

Kurkkaa myös herkullisiksi todistetut ikisuosikkini  eli keventäjän amerikkalainen ananaspai sekä herkullinen mustapapufudge.