Miten sinä toimisit tilanteessa, missä apuasi pyytää 84-vuotias eläkeläinen. Auttaisit varmasti, jos se vain olisi mahdollista – niinhän kuka tahansa tekisi. Erityisesti jos kyseessä olisi oma isoäitisi.

Vaan entä, kun auttamisen edellytykseksi sinun tulisi matkustaa maahan mistä paluu edellyttää omaehtoista karanteenia 14vrk ajan vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Lähtisitkö silti auttamaan?

Koronapelko nostaa päätään

Koronpelko nostaa taas päätään. Vaikka virus on viime keväästä asti ollut läsnä, on kesäksi höllentyneet rajoitustoimenpiteet saaneet tartuntamäärät taas pitkän ajan jälkeen kasvuun Suomessa ja erityisesti maailmalla. Tämän lisäksi on myös maita, missä tilanne on ollut koko ajan vakava ja tartunta- sekä kuolemantapaukset korkealla. Tämä kaikki on lisännyt rajoitustoimenpiteiden tiukentamista taas myös suomessa sekä pelkoa toisesta aallosta ja yhteiskunnan uudelleensulkeutumisesta.

Koronapelko on aiheellinen

Koronapelko on aiheellinen, sillä taloudelliset vaikutukset olisivat valtavat yhteiskunnan joutuessa sulkeutumaan uudestaan. Kukaan tuskin toivoo joutuvansa työttömäksi tai lomautetuksi kun paikkoja jouduttaisiin pahimmassa tilanteessa sulkemaan kevään tavoin uudestaan. Kukaan tuskin toivoo myöskään koronakuolemia tai pelkoa läheistensä puolesta koronan vuoksi yhtään enempää. Vaikka tartuntoja on myös Suomessa ja suomalainen voi levittää jo keväällä olemassa ollutta kantaa, on suurempi riski tartuntaan ulkomailla. Kansalaisia kehotetaan pysymään kotona, vaikka osasta maita karanteenisuosituksesta onkin luovuttu. Lisäksi vapaa-ajan matkustus moneen maahan on mahdollistettu, vaikka palatessa suositellaan omaehtoista karanteenia kohdemaan vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Ethän matkusta jos ei ole pakko

Vaikka matkustaminen siis sallitaan, vallitsee yleinen suositus jättää matkusteleminen tuonnemmaksi yhä edelleen. Keskusteluja sivusta seuranneena, niin mediassa kuin ihan katukuvassa, tuntuu että he jotka matkustavat, kokevat suunnattoman joukkolynkkauksen muiden kansalaisten toimesta. Varsinkin anonyymit kommentit ovat välillä todella hurjaa luettavaa, jos ja kun joku on erehtynyt matkustamaan kotimaan rajojen ulkopuolelle. Ihmisiä haukutaan itsekkäiksi ja välinpitämättömiksi kun eivät kanna korttansa kekoon yhteisen hyvän puolesta.

Lue myös Monnan juttu aiheesta.

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni valitsisitko siis avunannon lähimmäisenrakkaudesta vai jättäisit auttamatta mahdollisesti isomman yhteisen hyvän edessä?

Tilanne on todellinen ja minä olen päätökseni tehnyt. Mutta kummin sinä päättäisit ja mahdollisesti miksi? Uskaltaisitko auttaa lähimmäistäsi vaikka koronapelko saisi yhteiskunnan kääntymään sinua vastaan?

Toista työviikkoa loman jälkeen aloittaessa, on hyvä sukeltaa viimeisimmän lomaviikon muistoihin. Vaikka lehtiartikkelit muuta väittävät, on Viron matkailu ainakin omassa ystäväpiirissä ollut tänä kesänä erityisessä suosiossa. Kesäinen Tallinna on houkutellut myös meidän perhettä jo useampana vuotena peräkkäin mutta tänä vuonna suuntasimme pelkän Tallinnan sijaan myös Pärnuun.

Pärnu – Viron kesäpääkaupunki

Pärnua kuvaillaan usein Viron kesäpääkaupungiksi. Pärnu onkin ehkä tunnetuin pitkästä valkoisesta hiekkarannastaan, mikä oli meidänkin matkan kohokohta. Omat aiemmat kokemukseni Pärnusta sijoittuvat yli vuosikymmenen taaksepäin ja silloinkin pysähdyimme paikalla vain ohikulkumatkalla Latviaan. Sen sijaan olen vuosien aikana kuullut yhä useammalta hyvää paikan idyllisyydestä, lapsiystävällisyydestä sekä tietenkin ihanasta rannasta. Tämän lisäksi Pärnussa on myös riittävät ostosmahdollisuudet, mitä en itse ainakaan ollut tullut ajatelleeksi lainkaan vaan varasin sitä varten aikaa erikseen Tallinnasta.

Hiekkaranta on kaikenikäisten suosikki

Yövyimme Pärnussa kaksi yötä ja vaikka ajatuksissani oli, että voisimme tarvittaessa käydä kiipeilemässä seikkailupuistossa, huonon sään sattuessa vesipuistossa tai jotain muuta niin matkamme kohokohdaksi muovautui tosiaan jo mainittu valkohiekkainen ranta. Tämä siis siitäkin huolimatta, että sää rannalla sattui meidän reissumme aikana olemaan erittäin tuulinen, vaikka ilma muutoin oli lämmin ja kaupungin puolella kävellessä täysin tuuleton tai ainakin sen tuntuinen. Vesi oli kuitenkin lämmintä (21c) ja lapsista tuulen tekemissä aalloissa hyppiminen oli mitä parhainta ajanvietettä. Pitkälle jatkuvan, tasisen matalan pohjansa voksi se oli myös turvallinen, vaikka aaltojen takia vahtisilmä saikin olla erityisen tarkkana.

Lisäksi tuulinen sää sopi luonnollisesti purjelautailijoille, joita viilettikin aalloilla hurjia määriä. Pelkkien vesileikkien lisäksi rannalla tosiaan olisi ollut mitä parhaimmat (vesi)urheilumahdollisuudet vähän isommille lomaseikkailijoille ja pienemmille tarjolla taas oli leikkimahdollisuuksia sekä kaltaisilleni fiilistelijöille sitä valkoista rantahietikkoa lähes silmänkantamattomiin. Oli hetkiä kun olisin voinut helposti kuvitella olevani Pärnua huomattavasti etelämpänä lomamatkalla. Lomamatkallamme siis tie vei molempina päivinä rantaan, ihan vain lasten toiveesta.

Lapsiperheen paratiisi

Rannan lisäksi Pärnusta kerrottaessa nostetaan usein esiin sen lukuisat puistot ja idyllinen puutaloarkkirehtuuri. Rantaa reunustaakin valtava, siististi hoidettu keskuspuisto, minkä syleilystä löytyy leikkipaikkoja, upeita rakennuksia kuin vain eräretkeilyyn sopivia alueita. Aivan uimarannan ”pääsisäänkäynnin” kohdalle, oli myös tuotu lapsia viihdyttämään esimerkiksi mahdollisuus pomppulinnailuun, sähköautoiluun tai muihin erikseen maksullisiin aktiviteetteihin. Lisäksi oli myös siisti, uudehkon oloinen tai ainakin yvin pidetty leikkipuisto aivan kuten oli hiekkarannallakin. Käsitykseni mukaan Pärnu onkin alkanut panostaa yhä enemmän lapsiperheiden matkailuun, vaikka koettavaa varmasti on myös vanhemmille mutta pelkkien kylpylöiden ja turvehoitojen lisäksi siellä on siis muutakin.

Auton kanssa enemmän kokemuksia

Rannan ja keskustan alue on kuitenkin nopeasti nähty ja koen että tähän kahden yön majoitus oli ihan riittävä. Suurin osa aktiviteeteista, ravintoloista ja kahviloistakin sijaitsee keskustan ja rannan välimaastossa tai ainakin lyhyen kävelymatkan päässä. Jos alueeseen olisi halunnut tutustua laajemmin, kokea asioita vähän enemmän olisi matkalla toki voinut olla kauemminkin. Jos olette lukeneet tai nähneet Puutalobabyn Pärnu -mainokset niin keskustan ulkopuolelta, automatkan päästä, löytyy myös esimerkiksi Laamafarmi, Lottemaa sekä Valgerannan seikkailupuisto (keskustan kupeessa, vesipuiston lähellä on myös toinen). Merenrannan lisäksi Pärnua reunustaa joenranta, mihin oli kesän ajaksi pystytetty myös tivoli erilaisine laitteineen. Ajanpuutteen vuoksi joenranta jäi kokonaan kokematta, vaikka melko lähellä sitä majoituimmekin.

myös modernia kaupunkielämää

Postauksen alussa mainitsin myös Pärnun ostosmahdollisuuksista. Aivan keskustassa, puutalojen toisella puolella aukeaa moderni maailma useammankin ostoskeskuksen voimin. Minusta ilmiö, missä aivan kuin vailla arkkitehtuurista ajatusta, sijoitetaan uutta ja vanhaa sekaisin on hauska. Samaa näkee nimittäin myös Tallinnassa, missä saattaa olla että vanhan puutalon viereen aletaan rakentamaan huippumodernia omakotitaloa. Suomessa käsittääkseni on jonkinlaiset kaavoitukset olemassa sensuhteen että minkälaista rakennusta minnekin saa rakentaa ja usein vaikuttaa ettei Virossa ole vastaavia lainkaan. Jos paikalla on joku tietäjä, niin saa kertoa miten asian laita oikeasti on.

Ostoskeskuksiin kuitenkin palatakseni niin niistä löytyy edullisia perusmyymälöitä kuten Sinsay ja Pep&co mutta myös erikoisalan liikkeitä. Minä innostuin, ja tein myös eniten löytöjä, sattumalta löytämiemme kirpparien valikoimasta. Vaikka Pärnuun ei varmaan varsinaisesti shoppailumatkalle mennäkään, on silti hyvä tietää että tällaisiakin mahdollisuuksia on jos vaikka sattuu sade sotkemaan muut suunnitelmat. Kauempana keskustasta löytyy lisää ostosmahdollisuuksia, jos sellaisia kaipaa.  Lisäksi toki löytyy pieniä putiikkeja ja ruokakauppoja pitkin kaupunkia.

Nyt auki kirjoittaessa, tuntuu  että ehdimmepä me nähdä ja kokea paljon vain muutamassa päivässä. Ja tämän koko tekstin ulkopuolelle jäivät vielä matkaaminen Tallinnasta Pärnuun bussilla, ruokailut, itse majoittuminen ja myös se miten huoli koronan leviämisestä oli minun silmiini eri yhteyksissä huomioitu. Niin, ja tietysti se kuinka alle 24h matkantekopäätöksestä olimme jo laivassa menossa kohti lomaa 😀 Pärnun lisäksi yövyimme yhden yön tosiaan myös Tallinnassa mutta jätetään se tarina toiseen kertaan. Matkassa ja matkakertomuksessa oli mukana itseni lisäksi 9-, 7- ja 4-vuotiaat sankarit, jotka vilahtavat tässäkin postauksessa.

Oletko sinä käynyt Pärnussa? Mitä sinulle jäi sieltä päällimmäisenä mieleen ja mitä ehkä suosittelisit muille?