Moi,

”Meillä on vain yksi keho. Arvosta sitä niin paljon että tarjoat sille kunnon ruokaa”. Muunmuassa tämän ajatuksen vuoksi olen viimeaikoina ollut entistä kiinnostuneempi ruuan vaikutuksesta omaan jaksamiseen ja terveyteen.

Mainitsinkin tuolla aiemmin että lainasin viime viikolla Pirjo Saarnian kirjan Irti makeanhimosta, josta alussa oleva lainauskin on. Nyttenhän se kirja on koluttu läpi. Mitään maailmaa mullistavaa opus ei minulle tarjonnut mutta muutaman uuden tiedon jokatapauksessa. Kirjoittaja on itse laillistettu ravitsemusterapeutti ja kirjan tiedot perustuvat erilaisiin tutkimuksiin sekä Saarnian kokemuksiin.

Lähtökohtaisesti kirja vetoaa siihen että makeanhimo pohjautuu huonoihin ruokailutottumuksiin. Syödään väärää ruokaa väärän aikaan. Ensinnäkin, kylmä ruoka (tai juoma) lisää ruokahalua lämpimän vähentäessä sitä. Lähtökohtaisesti siis esimerkiksi lounaalla, tulisi siis nauttia lämmin ateria pelkän salaatin sijaan, jotta iltapäivän herkkuhimo ei yllättäisi  ylitsepääsemättömän voimakkaana.

Seitiä, kasviksia ja salaattia. Vain hyvä kuidunlähde puuttuu.

Iltapäivän herkkuhimoa voi myös vähentää syömällä hyvän kuitulähteen jokaisella aterialla. Esimerkiksi edellisen esimerkin lounaalla voisi syödä lämpimän täysjyväpasta-salaatin, lämpimänä tietenkin. Täysjyväpastan kuidut nostavat verensokerin hitaasti ylös ja laskevat sen myös yhtä hitaasti. Näinollen verensokerin nopea heilahtelu ei aiheuta himoja herkkuja kohtaan.  Verensokeria on tärkeää myös nostaa jokaisella aterialla tarpeeksi, jotta mieli virkistyy ja pelkät kasvikset eivät kirjan mukaan tätä tee.

Kirjassa puhuttiin myös makeaan oppimisesta, elikkä kuinka tulla tyytyväiseksi vähemmällä makean määrällä. Toisilla auttaa herkkulakko ja sen jälkeen jollain vähemmän makealla herkulla nautiskeleminen kun taas toisella toistokerrat vähemmän makeaan herkkuun. Viikunoista puhuttiin kirjassa tässä yhteydessä paljon ja minähän ostin kaupasta pussilisen kuivattuja viikunoita. Täytyy sanoa että ensimmäinen maistui aivan järjettömän pahalle mutta nyt niitä maisteltuani vissiin viisi kertaa alkaa makuaisti jo tottua.. Myös tummasta suklaasta mainittiin useasti. En ole muuten vieläkään opetellut syömään sitä tummaa suklaata mutta aion ehdottomasti niin vielä tehdä! Mikäli on tumman suklaan ystäviin uskomista, ei sen makuun päässeelle enää tavallinen suklaa maistu ja vain muutama pala hyvää tummaa suklaata riittää tuomaan tarvitun nautinnon. Ehdottomasti opeteltavan arvoinen juttu siis!

Kuivattuja viikunoita

Moi,

Viimein päästään aloittamaan viikko siten kuten kuuluukin elikkä terveellisesti. Oikeastaan on jo korkea-aikakin koska tuleviin kuukausimittauksiin on enää vain kaksi viikkoa (5.12) ja edelliset kaksi viikkoahan nyt on mennyt hieman erilailla kuin olisi pitänyt. Tämä marraskuu olikin vain neljän viikon mittainen pyristely tavoitteita kohti.

Maanantai on kyllä oikeasti ehkä huonoin mahdollinen punnituspäivä, koska jos joskus tulee herkuteltua, niin yleensä se on viikonloppuisin kun käy kyläilemässä jne. Näinhän kävi muun muassa eilen kun lähdin käymään äidilläni. Laskeskelin päässäni että tämän visiteeraamisen vuoksi sunnuntain kalorit nousivat jotakuinkin 2500:n ja näinhän ne kertyivät:

maitorahka sokerittomalla mehukeitolla ja myslillä, banaani, maitorahka sokerittomalla mehukeitolla, , noin 100g kuivattuja luumuja, kanasalaatti, kolme karjalanpiirakkaa joiden päällä leikelettä ja margariinia, pieni valkosuklaamousse-mustaherukkaleivos sekä pieni pala kuivakakkua.

En todellakaan tiedä että paljonko noihin kakkuihin paloi kaloreita (herkkujen suhteen olen kaloreista suhteellisen tietämätön) mutta annoin niille arvon 1000kcal. Enempää en tähän ruodi viimeviikon tapahtumia koska ne nyt on aikapitkälti tarkasteltavissa täältä.

No vastapainona tähän urheilin sunnuntaina myös melkoisesti. Ulkoilua kertyi yhteensä jotakuinkin 21km, josta osa taittui kävellen ja osa hölkkäillen. Lisäksi treenasin (tietysti) omat lihakset ja Jillianin dvd:n. Sunnuntaisin on muuten ihana, kun meillä on vauvauinti hetiaamusta siten että lähdetään pojun kanssa kävelemään kotoa uimahallille noin kahdeksan aikaan aamulla (matkaa yhteen suntaan noin 4km). Muita ulkoilijoita ei ihan kauheasti ole ja olo on ihan supertehokas koko päivän kun heti aamusta on tehnyt jotain liikuntaan liittyvää.  Samasta syystä tykkään myös kun käydään päivittäin (sunnuntaita tietysti lukuunottamatta) aamupäivisin lenkillä siten että puoleen päivään mennessä ollaan aina kotona. Jokatapauksessa, tänään oli matkassa kamera mukana ja ulkona sattui olemaan ensimmäinenn kunnon pakkasaamu:

Vielä sokerina pohjalle; Paino oli tänäaamuna 52,2kg elikkä ollaan takaisin siinä mihin kaksi viikkoa sitten jäätiin. Ja hieman itseasiassa ali :)Edellisviikon överiherkuttelusta selvittiin siis säikähdyksellä! Tällä kertaa..