Hae
My Project Is Me

Kankurin Tupa – Helsingin jouluinen salaisuus

Joulun alla on monta mahdollisuutta nostattaa joulutunnelmaa niin joulumarkkinoiden, myymälöiden jouluikkunoiden kuin erilaisten jouluisten tapahtumienkin osalta. Myös myymälöiden erilaiset joulukoristeosastot ovat omiaan joulutunnelman nostattamiseen mutta Helsingissä sijaitsee todellinen jouluttajan helmi, mistä vain harva tuntuu tietävän.

 

Kankurin Tupa- Helsingin jouluinen salaisuus

Kankurin Tupa on Pohjois Esplanadilla sijaitseva myymälä, mikä houkuttelee varsinkin turisteja puoleensa. Niinsanottuna matkamuistomyymälänä minäkin olen paikan mieltänyt, eikä siis ihme etten minä, tai lyhyen havainnointini pohjalta moni muukaan, ole myymälään eksynyt. Harmi, sillä kahden kerroksen kokonaisuudesta toinen on pyhitetty kokonaan joululle.

 

Minä löysin paikalle ystäväni Instagram-postauksen kautta ja paikalla käydessäni en todellakaan ollut ainoa jouluttaja, joka ei paikasta ollut koskaan kuullutkaan. En nimittäin voinut olla ohikuulematta muutamankin ystäväporukan keskustelua aiheesta ja pienen Instagram-kyselyn pohjalta paikka oli tuntematon myös monelle seuraajalleni. Kun seuraavan kerran Helsingin keskustassa käyt, niin Kankurin Tupa on paikka, missä ehdottomasti kannattaa käydä joulutunnelmaa nostattamassa.

Loppuun vielä lyhyt tarina vierailustamme. Olimme liikenteessä tosiaan nuorimmaisemme, 5-vuotta kanssa. Kuten lapsilla usein, myös hänellä on tapana pukea kengät jalkoihinsa ennemmin väärin- kuin oikeinpäin. Näin myös tällä kertaa. Koska kyseessä on matkamuistoja paljon myyvä myymälä, oli paikalla myös ulkomailta Suomessa olevia turisteja. Eräs henkilökunnan jäsen kävikinjossain vaiheessa ystävällisesti huomauttamassa erään turistiryhmän pyynnöstä että kengät ovat väärissä jaloissa ja että he ovat huolissaan. Naurahdin takaisin että kiitos huomiosta, ei ole kuitenkaan valitettavasti tahtia haitannut. Turistiporukasta eräs näytti isoin elkein peukkua myyjälle hyvin tehdystä työstä mutta lopputulemana kengät jäivät itsepintaisesti edelleen vääriin jalkoihin – eivätkä muuten haitanneet menoa loppupäivänäkään.

Kurkkaa muuten mielenkiintoinen Tallinnan matkamuisto muutaman vuoden takaa.

Ja jos joulutunnelmointi kiinnostaa niin kurkkaa postaus viime vuodelta upeista koristeistaan tunnetusta Villa Weisteen myymälästä

Olen harkinnut blogini lopettamista

Rehellisesti sanoen, olen harkinnut blogini lopettamista useampaan otteeseen. Samaan hengenvetoon, olen myös tehnyt vähintään yhtä paljon suunnitelmia sen suhteen, miten voisin jälleen palata aktiiviseksi bloggaajaksi.

Lopettaminen olisi helppoa

Blogini päivitystahti on ollut vähintäänkin epämääräinen jo pidemmän aikaa. Kaukana ovat ne ajat kun uusi julkaisu tupsahti eetteeriin joka ikinen päivä klo 7.00 aamulla. Suurimmaksi osaksi postaukset olivat tuolloin ajastettuja mutta muistan kyllä, kuinka joskus heräsin aamuaikaisin kirjoittamaan jos kirjoituspuuska iski.

Olen harkinnut blogini lopettamista lähtökohtaisesti ajankäytönhaasteiden vuoksi. Vapaa-aikani on usein kortilla ja kun ruudun äärellä, oli se sitten tietokone tai puhelin, tulee vietettyä muutenkin niin paljon aikaa niin myönnän ettei aina huvita avata enää läppäriä jos ei ole ihan pakko.

Olen harkinnut blogini lopettamista myös Instagramin aktiivisemman käytön vuoksi, sillä sinne päivitän melkein joka päivä jotakin. Samalla tämä tosiaan syö itä päivittäistä ruutuaikaa, mihin viittasin jo edellisessä kappaleessa. Lisäksi tiedän että minun pitäisi oikeasti ottaa kanava entistä monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön ja jakaa enemmän esimerkiksi stooreja tai tehdä reelseja mutta se kaikki vie jälleen kerran sitä kuuluisaa aikaa, mitä haluaisin antaa myös blogilleni ja ennen kaikkea perheelleni.

Blogin lopettaminen olisi todellakin helppo ratkaisu.

 

En kuitenkaan ole lopettamassa

Ajankäytöllisistä ja kaikista muista haasteista huolimatta huomaan löytäväni itseni yhä uudestaan blogini pariin. Vaikka lopettaminen siis olisi helppoa, en sitä aidon oikeasti halua tehdä – ainakaan vielä. Blogissa on minunkaltaiselleni monisanaiselle kirjoittajalle enemmän mahdollisuuksia kuin Instagramissa. Koen että tämä on edelleen minun sosiaalisenmedian ykköskanavani, mitä Instagram tukee, vaikka uusia seuraajia varmasti nimenomaan Instagramin kautta enemmän luokseni löytääkin ja vanhatkin ovat suurimmaksi osaksi Instagramin pariin jo löytäneetkin.

Blogista on kuitenkin omasta mielestäni helpompi löytää asioita, joiden pariin haluaa palata. Ajattelen blogeja vähän kuin nykyaikaisina aikakauslehtinä, joita itse aikanaan saatoin säästä montakin vuotta vain palatakseni joihinkin tiettyihin asioihin yhä uudestaan ja uudestaan. Sama se on blogien suhteen ja moni googlehaku tuottaa tulokseksi jonkun aihetta käsittelevän blogipostauksen.

Haluan siis edelleen kirjoittaa blogiani ja siksi en ole lopettamassa.

 

Blogilupaukseni itselleni ja teille

Jos kirjoitan julkisesti blogilupauksen sekä itselleni että teille, niin tulisikohan se silloin toteutettua. Ainakin voidaan yrittää sillä kuten tämän postauksen alussa sanottu niin olen tehnyt useita kertoja suunnitelmia sen suhteen kuinka aktivoidun blogissa. Olen myös antanut aikanaan itselleni lupauksen, että en ota blogistani stressiä ja tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että kirjoitan asioista matalalla kynnyksellä. Jokaisen postauksen ei tarvitse olla tähtiteksti tai sellainen mihin palataan vuosienkin jälkeen. Tämäkään ei ole sellainen.

Nyt lupaukseni liittyy ennakointiin, sillä kuten niin monessa muussakin asiassa ennakointi helpottaa monia asioita huomattavasti. Minun lupaukseni on siis pyrkiä pyhittämään viikostani hetki, jolloin kirjoitan vähinään kaksi postausta julkaisuvalmiiksi. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että vähintään kaksi blogitekstiä tulee julkaistuksi viikoittain. Ja nimenomaan vähintään, sillä omien aikaisempien havaintojen mukaan aloittamisen jälkeen kirjoittaminen muuttuu luontevammaksi ja tekstejä alkaa syntyä entistä pienemmällä vaivalla. Nyt aloitetaan kuitenkin ensimmäisestä askeleesta, eli säännöllisyydestä vähintään kahdesti viikossa julkaistavasta blogipostauksesta ajastetusti. Vaikka siis olen todellakin harkinnut blogini lopettamista, en sitä ainakaan vielä halua tehdä.