Niinhän siinä kävi että viime viikon pudotuksen jälkeen sain lähes tuplana takaisin. Hassuinta on että en mielestäni tehnyt mitään toisin edeltävään viikkoon verrattuna; En flunssan vuoksi urheillut tai muuttanut mitään ruokavaliostani. Painoarvo kuitenkin sanalla mielestäni sillä en ole pitänyt minkäänlaista kirjaa tai tarkkaillut muutoinkaan syömisiäni kovin kriittisesti. Joskus saatan tehdä keiton kermaan, joskus ruokakermaan. Joskus syön leivän, joskus kaksi.  Viikkotasolla sillä kummin olen valinnut saattaa olla merkitystä mutta loppuelämän kannalta ei niinkään. Ja sillähän ei nimittäin oikeastaan ole väliä putoaako minulta kilo viikossa vai kuukaudessa kunhan se putoaa pysyvästi. Mieluummin siis hidas painonpudotus kuin psysymättömät nopeat tulokset.

Vaakaluku 70,0kg

Painoni alkoi tällä viikolla taas seiskalla alkavin lukemin ja vaaka näytti tasan 70,0 eli +1kg edellisviikkoon. Kuten ylempänä kirjoitinkin voi olla että olen tehnyt huomaamattani sellaisia valintoja, jotka tähän ovat vaikuttaneet vaikka en sitä ihan heti osaa mihinkään yhdistää. Meistä jokainen tekee ihan turkasen monta valintaa päivittäin: Mitä puen päälle; Mitä syön aamupalaksi; Otanko vielä yhden kupin kahvia; Otanko sen suklaapalan minkä työkaveri toi tarjolle; Menenkö jumppaan; Mitä vastaan asiakkaalle jne. Turkasen monta valintaa. Osa valinnoista on ihan huomaamattomia eikä vaadi sen enempää ponnisteluja kun taas osan kanssa joutuu harkitsemaan tarkemmin ja kauemmin. Esimerkiksi elämäntapoja muuttaessa, joutuu punnitsemaan omia tavanomaisia käyttäytymismalleja tavanomaista enemmän: Riittäisikö ohuempi kerros rasvaa leivänpäällä; Enhän napostele salakavalasti; Olenhan muistanut juoda vettä jne. Jotkin näistä tavoista ovat saattaneet olla mukana vuosikymmenien ajan eikä niistä poisoppiminen välttämättä tapahdu silmänräpäyksessä ja ilman keskittymistä, vanhoihin tapohin saattaa lipsua ihan huomaamattaan.

Ei oikotietä onneen

Myönnän että päähäni on toisinaan eksynyt myös ajatus ruokavalion tiukentamisesta. Onneksi oma järki kuitenkin huutelee edelleen että ei, sillä niin monta pitkäkestoisesti tuloksetonta kitudieettiä olen elämäni aikana kokeillut. Toki, on motivoivaa kun paino viikko toisensa jälkeen laskee isoin lukemin mutta jos se nousee takaisin yhtä nopeasti niin onko koko touhussa mitään järkeä? Voin sanoa omasta kokemuksestani että ei ole.

Olen pudottanut kuudessa viikossa painoani 1,6 kiloa. Se tuntuu vähältä mutta tarkoittaa suunnilleen kiloa kuukautta kohden, mikä tekee vuodessa kokonaiset kaksitoista kiloa. Viimeiset neljä viikkoa painoni on kuitenkin sahannut edestakaisin ja vaikka osa siitä onkin varmasti luonnollista painonvaihtelua, voisin ryhdistäytyä senverta että kiinnitän taas tarkemmin huomiota niihin valintoihin mitä teen. En tee tätä siksi, että kokisin olevani epäonnistunut tai huolissani yhden kilon muutoksesta vaan varmistaakseni että muutosta tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Oikotietä onneen ei painonpudotuksessakaan ole ja niinpä minä jatkan hitaalla, mutta toivottavasti, loppuelämän polullani.

Osallistuin ensimmäiseen verkkovalmennuksen vuonna 2014 ja tuon jälkeen minulla on ollut haasteita painonhallinnan kanssa. Sattumaa? En tietenkään varmaksi voi sanoa mutta varmaa on kuitenkin se, että nämä erilaiset verkkovalmennukset ovat sekoittaneet pääni.

Tuloksia ilman pysyvyyttä

Jokainen verkkovalmennus, mille olen osallistunut on tähdännyt painonpudotukseen. Lähes kaikissa energiansaantia on pudotettu rajusti ja yhdistetty se suureen määrän liikuntaa. Niin sanottujen “sallittujen ruokien” määrää on rajoitettu ja sallitut grammamäärät tarkkaan laskettu. Myönnän, että omaan päähäni on näistä syntynyt kieroutunut ajatus siitä että tulosta voi saada vain näillä radikaaleilla muutoksilla ja ohjeilla Vaihtoehtoisesti voi syödä joko todella vähän kaikkea tai karsia vaikkapa hiilihydraatit kokonaan pois ruokavaliosta. Ketogeeninen ruokavalio vei minulta lisäksi mennessään ainakin ⅓ osan hiuksistani ellei enemmän. Onneksi kampaajani viime käynnillä osasi kertoa että se on kasvamassa nyt takaisin eli ehkä saan paksun tukkani vielä takaisin.

Jokainen valmennus on tuottanut tulosta ja viimeisin vei kiloja mennessään enemmän kuin olisin ikinä voinut uskoa. Jokaista valmennusta on myös ollut helppo ja joissain tapauksissa jopa mukava noudattaa. Jokaisen verkkovalmennuksen jälkeen on painoni kuitenkin palannut entiselleen tai jopa sen yli. Valitettavasti. Toisaalta onko se ollut ihmekään kun valmennuksen ruokavalio on usiemmiten ollut niin tiukka, ettei sen noudattaminen ole ollut mitenkään mahdollista pitkällä tähtäimellä. Mahdollisuudet herkkuhetkiin ja omat nälkäsignaalit siivuttaen on tilanne kasvanut jossain vaiheessa sortumispisteeseen.   Tämä ei varmastikaan ole ollut valmennusten tarkoitus ja vain yhtä lukuunottamatta, dieetiltä poistumiseen ei kuitenkaan ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai ohjeistuksia. Edelleenkin on hetkiä kun poden huonoa omatuntoa syödessäni vaikka ylimääräisen leivän tai hedelmän vaikka näin ei missään nimessä pitäisi tai tarvitsisi olla.

En halua kuitenkaan täysin syyllistää verkkovalmennuksia tai missään nimessä haukkua niitä tai niiden valmentajien ammattitaitoa. Onhan olemassa myös ihmisiä, jotka ovat menestyksekkäästi pitäneet painonsa kurissa myös valmennusten jälkeen. Minä vain en ole yksi heistä ja tiedän että eivät ole kaikki muutkaan.

Viimeinen verkkovalmennus ja viimeinen dieetti

Olen vannonut että tällä hetkellä käynnissä oleva Suurin Muutos – valmennus tulee olemaan viimeinen laihduttamiseen kannustava verkkovalmennus mille osallistun. Ja se saattaa ihan aidon oikeasti olla niin, sillä valmennus poikkeaa muista läpikäymistäni melkoisesti. Vaikka valmennus mahdollistaa painonpudotuksen (ja jestas kuinka osa ryhmäläisistä on saanut valtavia muutoksia aikaan niin ulkonäössä kuin painossa!) on sen tarjoama suurin muutos minusta ajattelutavan muutokseen tähtäävä. Jos on nälkä, kehottaa valmennus mieluummin syömään vähän lisää kuin kituuttamaan nälässä romahduspisteeseen saakka. Mikään valmennuksessa ei ole kiellettyä ja ruoka mitä syödään, on aivan tavallista kotiruokaa. Jotain ihan päinvastaista siis kuin mihin olen verkkovalmennuksissa tottunut.

Koska valmennus on hyvin salliva, on jokainen valmennukseen osallistuva vastuullinen itse omista valinnoistaan ja teoistaan. Samalla tämä opettaa pakostikin kuuntelemaan omaa kehoa, omia tuntemuksia ja sitä mikä sille sopii. Vaikka valmiitakin ohjeita on, annetaan tilaa myös omalle tutkiskelulle. Ja myönnän että varsinkin alkuun tämä kaikki oli minulle äärimmäisen vaikeaa. Olin niin tottunut siihen että saan käteeni selkeän listan minkä mukaan elää. Rentous on vaatinut siis opettelua, ainakin minun kohdallani, ja välillä olen jopa unohtanut että minkäänlaisella valmennuksella olen.

Suurin Muutos on päänsisäinen

Tässä vaiheessa on käynyt myös selväksi että minä en ole Suurin Muuttuja, mitä vaakalukemiin tulee mutta olen saanut jotain paljon arvokkaampaa kuin pelkät vaakalukemat. Minun ajattelutavassani on tapahtunut muutosta ja olen alkanut selvittää tietäni ulos siitä dieettiviidakosta, mihin olen omaksi epäonnekseni mennyt eksymään. Paitsi että kirjoitan oivalluaksiani ylös teille lukijoille, kirjoitan niitä ylös ennenkaikkea itselleni. Valmentajan sanoja lainatakseni: Ei se mitä tapahtuu näiden kahdeksan viikon aikana, vaan erityisesti sen jälkeen. Ja juuri sitä minä olen opetellut nämä viikot, elämäntapaa jatkettavaksi vielä valmennuksen jälkeen; Välillä herkutellen, välillä valintoja tehden ihan tavallisen arjen ehtojen mukaan.

Jos sinusta tuntuu että tämänkaltainen valmennus voisi sopia sinulle niin koodilla myprojectisme saat valmennuksen 49€:n hintaan (norm. 59€). Seuraava valmennus alkaa 16.3.2020 ja ilmottautumaan pääset tästä linkistä*.