Alkavan viikonlopun kunniaksi tässä välipalaksikin kelpaava herkkuresepti aineksista, mitä ainakin meillä yleensä kaapista valmiiksi löytyy. Vastaavanlaisia lämpimpiä jälkiruokaleipiä on ainakin minulla tullut vastaan Instagramissa ja tässä nyt tosiaan yksi sellainen, lisäsokeriton, versio kokeiltavaksi.

Paitsi että nämä jälkiruokaleivät uunissa maistuvat hyvältä niin ne ovat myös proteiinipitoinen herkku. Annoksessa (3 leipää) on proteiinia vähän reilu 25g, rasvaa 8g ja hiilihydraatteja vehnäpaahtoleivällä tehtynä 33g. Mikäli hiilihydraatteja haluaa vähemmäksi, voi valita toisenlaisen leivän mutta minulla oli käytössä perinteinen valkoinen vehnäleipä (koska uunissa paahdettuna se vaan on NAM). Energiaa kahden leivän annoksessa on noin 330kcal, eli sopivasti välipalan verran. Näitä ravintoarvoja laskiessa käytin hyödyksi Finelin laskuria.

Jälkiruokaleivät uunissa

1 kananmuna

150g maitorahkaa (valmiiksi makeutettua ja maustettua tai itse makeutettua)

3kpl paahtoleipää

marjoja  maun mukaan (tässä vadelmia, aiemmin mustikoita)

Lämmitä uuni 180c. Sekoita kananmuna rahkan kanssa sekaisin. Painele paahtoleivän keskustaa lusikan kuperalla puolella hieman kasaan, jotta saat nosteltua päälle enemmän täytettä. Lisää päälle vielä marjat ja paista uunissa 180c noin 10 minuuttia tai kunnes pinta on saanut hieman väriä.

Nauti jälkiruokaleivät hieman jäähtyneenä. Päälle voi sirotela hieman tomusokeria tai erytritolista valmistettua vastaavaa vaihtoehtoa.

Kerro meneekö testiin tai oletko ehkä jo kokeillut jotain vastaavaa?

Kurkkaa myös nämä herkulliset raejuustovohvelit jos haluat lisää helppoja ja makeita reseptejä.

Käyn kuntosalilla säännöllisesti mutta en todellaankaan treenaa mitenkään tavoitteellisesti. Jäin kuitenkin miettimään, että jos minulla ei ole tavoitteita niin mikä ihme sinne salitreenin pariin oikein ajaa.

Salitreeni on minulle jo jonkinlainen tapa

Tässä vaiheessa tuntuu äärimmäisen hyvältä sanoa, että treeneissä minut vetää puoleensa totuttu tapa. Aloin käydä kuntosalilla esikoisemme jälkeen keväällä 2012 (kääk, siis kymmenen vuotta sitten! Ja jos kiinnostaa, niin kurkkaa ihka ensimmäinen postaukseni kuntosalilta).

Tuolloin minulla oli tavoitteena saada lihasmassaa ja pidinkin kirjaa käyttämistäni painoista ja seurasin kehitystä. Jossain myöhemmässä vaiheessa hain salitreeniltä tukea painonpudotukseen ja jossain vaiheessa ehkä taas jotain muuta. Erilaisia tavoitteita on siis ollut mutta suurimmaksi osaksi olen kuitenkin tainnut käydä nykyiseen malliin, ihan vain koska se on ollut minulle sopiva tapa liikkua.

Jos ajatellaan liikunnan hyötyjä terveyden kannalta, voisin varmasti saada saman hyödyn myös kotona harjoitellen. Pystyn kuitenkin keskittymään treenaamiseen paremmin siellä salilla ja vaikka niitä varsinaisia tavoitteita ei treenin suhteen olekaan niin onhan se silti mukavaa, kun voi halutessaan myös revitellä isommilla painoilla tai ylipäänsä sellaisilla painoilla mihin ei ainakaan minulla kotitreeneissä ole mahdollisuutta.

Toinen kantava voima on tosiaan se, että nautin tästä treenimuodosta. Nautin siitä tunteesta, mikä salitreenistä tulee, vaikka en tällä hetkellä ehkä treenaakaan niihin kuuluisiin viimeisiin, kehittäviin toistoihin saakka. Olo tuntuu treenin aikana ja sen jälkeen kuitenkin, olisiko oikea sanavalinta, vahvalta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan nautin siitä olosta, mikä salitreenistä tulee, kasvatti se sitten lihaksiani tai ei.

hyvää Salitreeniä ilman tavoitteita

Näin ainakin tällä hetkellä, ehkä joskus jossain vaiheessa koen, että haluankin tavoitella jotain muuta kuin vain sitä kuuluisaa hyvää oloa mutta juuri nyt tämä on minulle hyvä.

Ja tämä tosiaan samalla myös muistutuksena ja ajatuksensiemenenä kaikille niille, jotka ajattelevat, että saliharjoittelu on vain heille, jotka haluavat kasvattaa hauiksen ympärysmittaa. Ei todellakaan ole. Ja jos sen hauiksen ympärysmitan pelkää kasvavan vahingossa niin tuskin niinkään tulee tapahtumaan tai siinä tapauksessa minä olen totaalinen luonnonoikku, kun kymmenestä treenivuodesta huolimatta se ei tämän enempää pullota. (eikä pidä ymmärtää väärin, onhan tässä tuohon postauksen alussa julkaisemaani vuoden 2012 postaukseen nähden tapahtunut paljon mutta en myöskään ole mikään tavaton lihaskimppu).

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Vai herättääkö mitään? Entä mikä sinut saa treenaamaan tällä hetkellä?