Paljastan viikkopunnituksen tulokset jo heti alkuun: Painoni on 71,6kg eli 200g enemmän kuin viikko sitten. Rehellisesti, minulla ei ole minkäänlaista suhtautumista tuohon lukemaan tai tulokseen. En ole pettynyt, en surullinen mutta en myöskään tyytyväinen. Jos asiaa oikeastaan miettii tarkemmin, en ehkä viime viikolla edes laihduttanut. En ole itseasiassa ihan varma olenko laihduttanut pitkään aikaan.

Lyhyt laihduttamisen määritelmä

Ennen kuin jatkan pidemmälle, haluan taas kerran muistuttaa mitä tarkoitan puheissani laihduttamisella. Lyhyesti, laihduttaminen on sellaisten ratkaisujen tekemistä millä pyrin tukemaan tavoitettani kiinteämmästä keskivartalosta ja pienemmästä rasvaprosentista. Teen tätä kaikkea kuitenkin hyvinvointi ja iloinen mieli edellä, ilman että annan sen vaikuttaa erityisesti elämääni. Ehkä siksi eteneminen onkin välillä niin hidasta että sitä ei edes tunnu tapahtuvan. Ja sitten taas toisinaan on niitä kertoja kun paino vain humahtaa alaspäin, vaikka ei varsinaisesti ole mitään sen eteen tehnytkään.

Lue myös pidemmänkaavan selitys sille mitä laihduttaminen minulle tarokoittaa 
sekä postaukseni Saako sanoa laihduttavansa

Päivittäiset valinnat laihduttavat

Vaikka toisin ajattelen, on totuus kuitenkin se että teen tavoitteitani tukevia valintoja päivittäin. Käyn salilla, treenaan ja kävelen – en niinkään siksi että laihtuisin vaan siksi että haluan. Lisäksi toki tiedostan että se myös auttaa tavoitteiden saavuttamisessa ja saa ehkä haluamaan liikkua juuri senverta enemmän. Yhtälailla valintoja teen myös ruokalautasella; Syön paljon kasviksia, riittävästi proteiinia ja myös sopivasti hiilareita.Tiedän kuitenkin myös sen että napostelen mielelläni enkä halua kieltäytyä herkkuhetkistä kun niitä on tarjolla. Yhtälailla kuten nautin tuoreesta kurkusta, nautin myös vaikkapa juustohampurilaisesta. Enkä kummastakaan ole luopumassa mutta tavoitteiden kannalta on merkitystä sillä kummasta vaihtoehdosta nauttii useammin.

Kesäksi 8 kiloa kevyempänä suklaata syöden

Tälaista ajatuksenvirtaa painonhallinnasta tänään. Ehkä pysyit ajatuksenjuoksussa mukana, ehkä et mutta sen vielä sanon että tällä taktiikalla olen arviolta noin 8 kiloa kevyempi ensi kesään mennessä – hampurilaisista tai viikonloppukarkeista kieltäytymättä. Onko se sitten laihduttamista, en tiedä mutta sitä minä nyt olen tehnyt ja tällaista tulosta se on tuottanut. Ja minä olen siitä tyytyväinen.

Ilmojen viilentyessä lämmittävät keittoruoat alkavat helposti houkuttaa salaattia enemmän. Erilaiset sosekeitot ovat paitsi nopeita, myös helppoja valmistaa ja niitä syödäänkin meillä melko usein. Kasvissosekeitoissa on vain yksi ”vika”, niissä ei useinkaan ole kovin paljon proteiinia.

Mikä kumman proteiini ja mistä sitä saa

Proteiinia tarvitaan lihasten rakennusaineeksi. Vaikka ei varsinaisesti lihasmassaa kasvattaisi, niin myös niiden olemassa olevien lihasten ylläpitämiseksi riittävä proteiininsaanti on tärkeää. Proteiinia tarvitaan lisäksi myös lähes kaikkien solujen toimintaan ja siten ne ovat ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita. Yhdessä hiilihydraattien ja rasvojen kanssa proteiinit muodostavat ravintoainepohjan ja ne luokitellaankin kaikki perusravintoaineksi. Riippuen tavoitteesta, proteiinia suositellaan saatavaksi noin 1-2g/painokilo.

Proteiinia on lähes kaikessa ravinnossa. Parhaita proteiininlähteitä ovat kuitenkin ne, missä sitä esiintyy luonnostaan paljon. Erityisen paljon proteiinia saa paitsi erilaisista eläinkunnan tuotteista (liha, kala, kana, kananmuna) niin myös monista maitovalmisteista sekä tietenkin lisäravinteista mutta myös osasta kasvikunnan tuotteita. Nyt keskityn erilaisiin lihattomiin vaihtoehtoihin, millä lisään itse usein proteiinia keittoannoksiini. Kuten opimme, proteiini on välttämätöntä elimistön toiminnan kannalta mutta lisäksi se pitää vatsan kylläisenä pitkään.

Maitopohjaisia proteiininlähteitä

Aloitetaan helposta ja varmasti monelle tutusta tavasta lisätä proteiinia keittoon ja muutenkin: Raejuusto. Raejuustossa on noin 15g proteiinia/100g, mikä tekee siitä korkeaproteiinisen lisän. Tätä edustaa postaiksen ensimminen kuva.

Toinen runsaasti proteiinia sisältävä tuote on maitorahka. Maitorahkaa monet, myös minä, tankkaavat sellaisenaan esimerkiksi välipalana mutta se on oiva proteiininlisä myös sosekeittoon. Sadassa grammassa maitorahkaa on noin 10g proteiinia/100g. Tästä kuva yllä.

Murustettu feta on herkullinen mutta myös proteiinipitoinen lisä. Mikäli välttelee rasvaa niin Apetinan 8% fetalohko on makunsa puolesta melkein kuin täysrasvainen sisarensa mutta tosiaan kevyempi. Sata grammaa tätä tuo keittoannokseen noin 15g proteiinia. Tästä kuva alla.

Muita hyviä proteiininlähteitä

Kvinoa, ja erityisesti paahdettu kvinoa, tuo keittoon myös mukavan proteiinilisän. Tämä onkin listan ainoa maidoton vaihtoehto, mitä melko usein asettelen keittoni keskelle kauniiksi keoksi. Sadassa grammassa kvinoaa on noin 14g proteiinia. Määränä tuo on kuitenkin melkoinen ja yleensä itse lisään kvinoaa keiton päälle noin 50g mikä tuo noin 7g proteiinia annokseen. Kurkkaa miten valmistan paahdetun kvinoan.

Lisäksi haluan vielä muistuttaa että keittoon voi myös piilottaa sekaan esimerkiksi linssejä (proteiinia noin 25g/100g) tai erilaisia papuja. Molemmissa vaihtoehdoissa proteiinilisä soseutetaan sekaan yhdessä muiden kasvisten kanssa.

Tässä tosiaan minun keittiössäni yleisimmin käytettyjä poteiininlähteitä viilenevien päivien keittoaterioille. Jos sinulla on joku oma suosikki niin vinkkaa kommenttikentässä meille muillekin.

Jos taas kaipaat keittoideoita niin joitain ikisuosikkejani löydät täältä.