Minun projektini on bannerin mukaisesti todellakin meidän projekti sillä minulla on todettu raskaudenaikainen diabetes. Olenkin tässä tovin vitsaillut ystävien kesken että vauva on joutunut elämänsä ensimmäiselle dieetille – reppana, jo ennen syntymäänsä.

Vakavasti puhuen, en osannut raskausdiabetesta odottaa mutta sen toteamisen jälkeen on moni asia selittynyt vaikka toki kaikkea ei senkään piikkiin varmasti voi laittaa. Kuitenkin, täälläkin mainittu äärimmäinen väsymys on varmasti osittain selitettävissä tällä diagnoosilla. Minua on myös usein huimannut ja toisinaan on tuntunut ettei mikään määrä vettä riitä sammuttamaan janoani. Mainitsemani oireet ovat kuitenkin sellaisia, että niistä voi “kärsiä” vaikka ei (raskaus)diabetesta olisikaan, eli sen suhteen ei mitään johtopäätöksiä kannata kenenkään alkaa tehdä.

Diabetes ei minulle ole varsinaisesti tuttu mutta pääpiirteittäin tiesin sen karsivan nautittavien sokereiden määrää. Sokerien rajoittamisen olin mielessäni kääntänyt vähähiililihydraattisemmaksi ruokavalioksi mutta kuinka väärässä olinkaan. Toki, hiilihydraattien rajoittaminen karsii sokerien saantia mutta saamieni suositusten mukaisesti hiilihydraatteja tulee nauttia pitkin päivää ja vieläpä melko runsaasti – mahdollisimman terveellisesti tietenkin. Tarkoituksena on saada pidettyä verensokeri mahdollisimman tasaisena pitkin päivää, ilman suuria vaihteluita ja kunkin potilaan  kohdalle sopiva määrä määritellään erikseen. Veren sokeripitoisuutta mitataan sekä ennen että jälkeen aterioiden, maksimissaan kymmenen kertaa päivässä eli jokaisen aterian yhteydessä. Omat arvoni ovat toistaiseksi pysyneet kurissa pelkällä ruokavaliolla eikä insuliinihoitoon ole tarvinnut ryhtyä.

Se mikä tässä on omalla tavallaan hyvää ja mielenkiintoista, on nähdä minkälainen hiilihydraattimäärä on itselle optimaalinen. Koskaanhan en ole hiilareita aiemmin elämässäni laskenut mutta nyt sitten sitäkin saa harrastaa oikein luvan kanssa. Toisekseen, samalla tämä pakottaa, positiivisessa mielessä, parempiin valintoihin ruokavalion suhteen eikä raskautta voi käyttää lainkaan tekosyynä herkuttelulle. Ateriarytminkin on pysyttävä säännöllisenä ja edes öisin ei saa tulla liian pitkää taukioa ruokailukertojen välillä.  Perusterveellisen ruokavalion lisäksi suositellaan myös päivittäistä liikuntaa.
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä, diabetekseni päättyy kuin seinään lapsen synnyttyä mutta sitä tullaan toki varmuuden vuoksi seuraamaan. Mikään tavattoman harvinainen tilahan tämä ei ole vaan sen saa noin 10% odottajista ja vaikka se todennäköisempi tietyllä riskiryhmällä (mm. korkea ikä, korkea paino, sukurasite) onkin, ei sen saaminen muillekaan mahdotonta ole. Varmaksi ei voida sanoa, mikä syy omani taustalla on, mutta eipä sen ole niin väliäkään. Tärkeää on vain se, että se tulee loppuraskauden aikana asianmukaisesti hoidettua niin itseni kuin tietysti ennenkaikkiea vauvankin parhaaksi.

Joulunaikana ei paljoa tullut kotona oltua eikä kotoa ole löytynytkään erilaista jouluruokien kirjoa. Oikeastaan kotioloihin ei tullut ostettua juuri mitään ja sen näköistä oli ateriointikin: Jämäsalaatteja